Tässä vaiheessa läntisen Kallion kierroksella Sirdie olisi jo ollut auki, mutta kiinteän ravinnon tarve esti vielä pääkohteeseen siirtymisen. Kolmannen linjan Lemon Grassista löytyi suuret annokset mukavaa thai-kamaa, olutta ei tosin ravintolassa tarjolla, hieman yllättäen. Sitten saavuimme Sirdieen. Olin kuullut tästä särmikkäästä pubista aiemminkin ennen tämänpäiväistä lehtijuttua, mutta en ollut rohjennut lähestyä. Vuodenvaihteessa luin lehdestä baarin edesmenneestä bulgarialaisesta avainhenkilöstä. Oli siis korkea aika tsekata paikka.
Yllättävän valoisa neliömäinen kompakti tila, kalusto samanlaista kuin Ristijärven matkahuollon baarissa 70-luvulla. Pöydät täynnä ihmisiä, pieni nurkkatiski, Karjalaa löytyi hanasta. Hieman ehdin hätääntyä maksuvälineistä, mutta muovikortti hyväksyttiin. Katossa kärrynpyöriä, pehmeän ruskea perussävy kaikissa pinnoissa. Tilaa löytyi satunnaisillekin vierailijoille pöydästä. Hyvin kaurismäkeläinen fiilis, täällähän ilmeisesti kuvattiin Calamari Unionia ja Arvottomien Hagströmin hautaustoimisto taisi sijaita vastapäätä. Suurin hämmästyksen kohde ehkä nykykatsannossa cd-levyjen ohella vinyylisinglejä soittava jukebox, josta kuuluikin vierailun aikana tauotta vanhaa perinteistä tanssimusiikkia. Tänne olisi hauska tuoda ulkomaisia vieraita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti