Foreman oli Hollywood-käsikirjoittajana maineensa luonut amerikkalainen kommunisti, tässä esillä ainoa ohjaustyö vuodelta 1963. Varsin harvoin esitetty teos, ja näköjään ymmärrettävästi, näin nyt ensi kertaa. Alunperin kolmituntinen sotaeepos, nyt Ylen versio noin 150 minuuttia. Toisessa maailmansodassa ollaan, jenkkisotilaita seurataan episodimaisesti Englannissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa. Mustavalkoinen samanaikaisen The Longest Dayn tyyliin, tässäkin dokumentaarisia pätkiä mukana, varsinkin alussa. Foreman lähtee kuitenkin saarnaamaan vahvasti sotakiihkoilua vastaan, sortuen sentimentaaliseen melodraamaan, satiirisuus lähestyy ajoittain Dr. Strangeloven tasoja, kun käpykaartilainen ammutaan hempeiden joululaulujen säestyksellä. Elokuvana tämä on surkea, kovakätistä propagandaa, elokuvassa ryypätään koko ajan ja seurataan jenkkisotilaiden suhteita euronaisten kanssa. Varsin kyyninen näkemys, selvästi motiivina oli vain ärsyttää toisen maailmansodan läntisen osapuolen voittajien jälkikäteisfiilistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti