Neuvostoliitto murhasi Laikan 3.11.1957. Samana (?) päivänä tapahtui onneksi jotain vähemmän brutaaliakin, Sinebrychoff Porter syntyi. Omakohtaisista kokemuksista merkkioluesta tuli kirjoitettua pari vuotta sitten olutbloggaajien yhteistempauksessa. 60-vuotisbileet järjestettiin Katajanokan Wallis-karaokebeerissa. Baarin nimen alkuperää en sattunut kuulemaan, hieman yllättävää, jos se viittaisi 1930-luvun skandaalikuningattareen Wallis Simpsoniin.
Suhteellisen pienimuotoinen Timo Mikkolan juontama tilaisuus, paikalla paljon isäntiä, Esko Pajusen ja Kimmo Jääskeläisen tapaisia Koff-veteraaneja, alan journalisteja ja pari blogistiakin. Julkkiskokki Eero Vottosen porterin oheen suunnittelemaa jälkiruokaa nautittiin juhlapuheiden lomassa. Porterin hiivan alkuperäähän on ehditty spekuloimaan vuosikausia ja nyt kuultiin Kimmo Jääskeläisen definitiivinen, joskaan ei tyhjentävä tarina. Alkuvuonna 1957 Lontoossa käymässä ollut Aarne Rahiala sai Boris Orlolta komennon hankkia hiiva Guinnessin panimolta, joka silloin sijaitsi Park Royal -alueella. Näin kävi, ja hiiva tuotiin koeputkessa Hietalahteen. Epäselväksi jäi, oliko hiiva anastettu, ostettu vai lahjoitettu. Sekin tarkentui, että Porter näki päivänvalonsa ennen Laikan likvidointia. Myyntiin se tuli Alkoon jo kesäkuussa 1957.
Koff-muisteloitaan tilaisuudessa esittivät mm. alan kovimmat starat Kari Ylänne, Heikki Kähkönen ja Mariaana Nelimarkka. Kovasti tuotteesta on tykätty ja niin tykkään minäkin. Timo Mikkola aloitti omakohtaisesti karaoke-laulannan ja tässä vaiheessa päätin poistua ennen kuin itse innostuisin nousemaan estradille.
Sosiaalipornografisti Arden riemastuttava raportti tusinaviihdeteollisuuden sisäsiittoisen sylikoiralauman perseennuuskimistilaisuudesta.
VastaaPoistaArvostamalleni olutasiantuntijalle ja pienpanimoalan velholle Ilkka Sysilälle tarjoan linkin takaa luettavaksi ennen yllä mainittua tilaisuutta kirjoittamani pariisilaispuudelinperseennuolentajanuuhkinta-artikkelin vaiheistani KOFF portterin (kuten tuotteen nimi kirjoitettiin Alkon alkoholijuomaoppaassa 1969) parissa. Ja Ardelle huomautus, että portteri kirjoitetaan suomen kielessä niin kuin lausutaan eli portteri. Ja toiseksi, kuten tilaisuudessa isäntiä korjasin, Oy Alkoholiliike Ab myönsi Sinebrychoffille luvan valmistaa portteria 10.4.1957 ja myyntilupa heltisi 3.6.1957. Eli varsinainen synttäripäivä osuus noille tienoille, eikä 3.11.
VastaaPoistahttp://viisitahtea.com/artikkelit-2/kantapoydassa-kaverini-halki-vuosikymmenten-koffin-portteri/
Heikki ei ehkä lukenut juttua aivan loppuun asti. Siinähän todetaan, että Porter ei sittenkään syntynyt Laikan hengiltärääkkäämispäivänä vaan aikaisemmin, koska tuli myyntiin Alkossa jo kesäkuussa.
VastaaPoistaOlen tietoinen portteri-muodosta, mutta vierastan sitä. Se tuntuu yhtä väkinäiseltä kuin vaikka pizza-väännös pitsa. Suomessa portteri-sanalla on toinenkin merkitys limonadityylinä (ei siis limonaadi), tunnettu esimerkki Rex-niminen portteri. Esimerkiksi äitini yhdistää portteri-sanan nimenomaan tuollaisiin limujuomiin.
Jos vierasperäisten oluttyylien nimiä muutellaan, niin IPAkin pitäisi ehkä avata muotoon intia pale ale, tai jopa muuttaa intia vaaleaksi olueksi. Onhan suomalaispanimot jo yrittäneet lanseerata laakeriakin lagerin tilalle. Näppärämpi käännös olisi varasto-olut, jota myös on Suomessa käytetty. Porterinkin oikeaoppinen käännös olisi kantaja-tyylinen olut. Ja eihän Sinebrychoff Porter ole edes porter tyyliltään vaan keisarillinen tautti, savolais-kainuulaisittain äännettynä ehkä taotti tai taatti.
Tässä porterdiskurssissa annan tulitukea, partitiivissa, pelkästään kevyellä saluttikaliiperilla Heikille, sillä tiedän hänen ylivertaisesti tulevan toimeen omillaan. Päätökseni perustuu pelkästään sävelkorvaani; kukaan tuskin kuvitellee, että pelkäisin tämän sosiaalipornografisen tiedotusvälineen päätoimittajaa, ja, tusinaviihdeteollisuuden sylikoiraa.
VastaaPoista