Kaisaniemen neipahoodin Sori-baari tarjosi jo toisena torstaina peräkkäin USA-omatuontia mielenkiintoisesta suunnasta. Edellisviikolla oli tarjolla North Dakotan Drekker, nyt Frost Beer Works Vermontin Hinesburgista, joka on pikkukaupunki Vermont-metropoli Burlingtonin eteläpuolella. Tarjolla viisi heiziä IPAa, neljä hanasta, yksi tölkistä. Yksi perus-IPAa kevyempi 6%, loput perus-IPAa vahvempia, kaikki 8,0%.
Taas sosiaalinen tilanne, joten muistiinpanot lyhyitä Sorin takahuoneessa. Junior IPA siis se kevein tapaus, 45 IBU. Mehuista, puhdasta, raikasta ja kuivaa, kevyesti katkeroakin. Greippisessä oluessa ehkä liikaa hiilihappoa, mutta muuten oikein näppärää. Jäi hieman yllättäen koko session parhaaksi. Toisena Lush Double IPA, peräti 80 IBU. Kuohkeasti appelsiinia, mutta edellistä kuivempi ja nihkeämpi. Appelsiinia ja pippurisuutta. Tässä yllättäen heikommin katkeroa. Sinänsä OK, mutta ei huipputapaus.
Kolmantena testiin tölkkiolut Double Shush, jonka jaoimme Jussi Kuivilan ja Toni Tiaisen kanssa. Kaadoin hieman varomattomasti tölkin tyhjäksi, Tonin ja itseni lasiin kerääntyi huomattavasti hiivaa. Tässä myös 80 IBU, tölkityspäivä kesäkuussa. Vähän yrttinen tuoksu, mutta maku raikkaampi. Mehuista, kokonaisuutena laatukamaa, mutta ei aivan silti noussut Juniorin tasolle.
Hieman ärsyttävästi nimetyissä Frost-oluissa seuraavana vuorossa Plush. Sama ulkonäkö kuin edellisissä, appelsiinia kuivasti, ehkä vähän polttelevaa hopburniä. Liikaa hiilihappoa, jäi aavistuksen muita vaisummaksi. Double Ponyboyssa 60 IBU, Citra ja Mosaic. Hieman tunkkainen, maussakin nahkaisuutta. Ei raikkautta tai katkeroa. Tuntui selvästi session huonoimmalta. Mielenkiintoinen sessio, jossa keveys tuntui olevan menestystekijä. Hyvin pieniä erot kuitenkin eri oluiden välillä. Tämä on lievästi ärsyttävä piirre moderneissa IPA-panimoissa. Ennen vanhaan kaikki nämä viisi olutta olisivat olleet tuotekehitysluonnoksia, joista olisi sitten viilattu yksi kaupallinen olut. Sori Taproom, 29.8.2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti