Arkirealistinen japanilaisdraama alemmasta sosiaaliluokasta Tokion kälyisessä slummissa. Pätkätöissä sinnittelevä perhe harrastaa leffan nimen mukaisia myymälävarkauksia. Olot ovat karut, mutta perheen sisällä tuntuu vallitsevan lämmin tunnelma. He ottavat luokseen asumaan kaltoin kohdellun pikkutytön lupia kyselemättä. Ennen viimeistä neljännestä elokuvassa tapahtuu käänne, vähän samanlainen kuin viime talven korealaisessa menestysteoksessa Parasite. Asetelma muuttuu, jotkut katsojat ehkä voivat tuntea petetyksi tulemisen tunnettakin. Itse en niin ajatellut, kyllä tarinan käänne luontevasti pedataan, sitä oikeastaan odottaakin. Vähän tyhjäksi olo kuitenkin jää, en oikein saanut selvää, mitä elokuvalla halutaan kertoa. Kore-edaa on jopa verrattu Ozuun, mutta kovin kaukana ollaan tämän elokuvan perusteella. Elokuva voitti Cannesin pääpalkinnon 2018, mutta se nyt vain kertonee nykyelokuvan yleistasosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti