Craft-salongit ovat auki, mutta oluet kiertävät hitaasti. Päätin ottaa käyttöön koronakevään käyttäytymismallin ja hain panimolta pari growleria kalsarikäyttöön. Olarilta en ole tainnut juhannuksen jälkeen noutohanaolutta hakeakaan. Growler-myynnistähän toivottavasti tulee pysyvä käytäntö koronan jälkeen ja pitäisi itsekin tehdä asiasta säännöllinen käytäntö. Harmittavasti Hartwall osti juuri Bryggeri Helsingin, joten Sofiankadun growlerit joutunee jatkossa unohtamaan. Toivottavasti olen väärässä, mutta en usko Hartwallin säilyttävän Bryggerin tasoa. Otaniemen panimolla pientä jonoa, joten bisnes pyörinee mukavasti.
Runaway alias Ranikka on jokin olarilainen alikulkutunneli, joka saa kunnianosoituksen uuden NEIPAn nimessä. 7,1 %, Idaho 7, Mosaic ja Wai-iti, kaksi ensimmäistä cryo-versioina. Sameaa kauttaaltaan, vaahtoa syntyy, mutta se ei ole kovin kestävää. Tuoksussa raikkaasti pistävän terävästi tuttua greippimäistä sitrushedelmäisyyttä. Matalahiilihappoinen mehuinen maku, pysyy kuivana, greippimäisyys maussakin esillä päällimmäisenä, mukaan tulee klementiiniä ja ehkäpä vähän trooppisempaakin tvistiä. Maltaisuus ei juhli pääroolissa, mutta kyllä sekin taustalta kurkkii. Potkua jää takamatkallekin, mukavan kuiva pieni terävä katkeropurenta täydentää tasapainoisen kokonaisuuden. Olari tekee itsevarmasti NEIPA-tulkinnan toisensa perään ja onnistuu vaivattoman tuntuisesti. Greippinen NEIPA on kaikin puolin kunnossa, eihän tähän osaa mitään parannustakaan ehdottaa. Ostopaikka Espoo, Olarin Panimo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti