Kalasataman Alkon kassalle suunnatessa vielä heräteostoksena uutuushyllystä Salaman tölkki. En tarkkaan oluen tyyliä katsonut. Se oli sitten imperial berliner weisse, totta kai. 8,0 %, lisäaineina mangoa, passionia, veriappelsiinia ja vaniljaa. Näyttää hedelmäsekamehulta, vaahtoa ei muodostunut, hieman poreita. Tuoksussa on voimakkaan kirpeästi hedelmää, mutta ei erityisemmin raikkautta. Nyttemmin kun useampi moderni hedelmäsour on tullut kotioloissa tutkittua, niin alkanut tulla tutuksi niiden aromien tukkoisuus. Ne eivät tuoksu NEIPAn tyyliin raikkaalle hedelmälle tai lambicin tyyliin voimakkaasti happamalle. Ne ovat tunkkaisesti hedelmäisiä. Se ei näytä olevan mikään satunnainen virhe vaan tavoiteltu ominaisuus. Viimeaikaisten venäläisten hillosourien tapaan Salamankin maku on tuoksua raikkaampi, hedelmäisyys avautuu. Kuivahkoa trooppista hedelmää, vanilja ei tunnu niin pahasti makeuttavana kuin pelkäsin. Hiilihappoa tuntuu silti hieman liikaa olevan ja jälkimaku on nihkeän takakireä, takkuinen. Karheus ei ole katkeruutta. Alkon EBU-mittaustulos on hilpeät 6 EBU. Happamuus on lähinnä nimellistä, ei sen enempää. Kyllä tämä on sarjassaan varmaan täysin kilpailukykyinen, perinteisen oluen ja alkoholin maut on kätketty onnistuneesti. Ostopaikka Helsinki, Redin Alko.
Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti