Yli kaksi vuotta ehti kulua edellisestä livenä nähdystä jalkapallo-ottelusta. Heinäkuun lopulla 2019 näin HJK:n voiton Belgradin Punaisesta Tähdestä. Olympiastadionilla olin viimeksi lokakuussa 2014, kun Suomi otti Romanialta kuonoon. Olen lenkkeillyt säännöllisesti stadionin ohi remontin aikana ja seurannut etenemistä. Aika kauan meni koronan kourissa ennen kuin pääsin lopulta tsekkaamaan valmiin stadionin sisältä. Kun KuPS toi europelinsä Union Berliniä vastaan Olympiastadionille oli selvää, että nyt hetki on koittanut. Itä-Berliinin Köpenickin kulttiseura Union Berlin kiinnosti tietysti, mutta lähes yhtä paljon paluu takaisin Stadikalle, jossa olen ollut monissa ikimuistoisissa konserteissakin. Jos nyt sitten myös Suomi-Unkari -matsissakin 1997.
Joel Pohjanpalo ei harmittavasti enää pelaa Union Berlinissä, eikä joukkueessa muutenkaan Max Krusea kummempia tähtiä ole. Satuin muuten näkemään Krusen livenä jo aiemmin Düsseldorfissa keväällä 2019 Werder Bremenin paidassa ottelussa, joka on viimeisin ulkomailla näkemäni. Bundesligan seitsemäs sija kertoo kuitenkin, että Union Berlin on laatujoukkue. Sain lipun A-katsomoon, tyylikäs pitkän sivun käytävä hohti valkoisena uutuuttaan. Katsomon puolella samaa fiilistä, uudistaminen on tehty hillitysti ja uudet istuimet ovat käytännöllisen tyylikkäät. Ilmeisesti paikalla vajaat 6000 katsojaa, paljon oli tyhjää. Union Berlinin kannattajat toisessa päädyssä, ehkä noin 300 päätä. Todella äänekästä menoa, olipa hienoa kuulla pitkästä aikaa kunnon faniporukan mekastusta.
KuPSin nykyjoukkue kovin vieras itselleni, tunnistin avauskokoonpanosta vain Tim Väyrysen. Anton Popovitš on näköjään Valerin poika. Unionilla kentällä Sami Khediran pikkuveli Rani, puolalaispakki Tymoteusz Puchacz, japanilainen Genki Haraguchi ja Kruse tietysti. Suurikokoisia pelaajia. Union rankaisi jo kuuden minuutin kohdalla, nigerialaishyökkääjä Awoniyi viimeisteli kauniin maalin. KuPSillakin oli pari paikkaa, mutta tasoero oli selvä alusta asti. Puolen tunnin kohdalla Union teki kaksi maalia kuopiolaisten pahoista virheistä, jotka ratkaisivat koko ottelun kulun. Ensin Kruse viimeisteli itse ja sitten järjesteli Awoniyille toisen. Toisella puoliajalla Union löysäsi ja tunnin kohdalla otettiin molemmat kärkipelaajat pois. KuPS ei masentunut vaan pääsi peliin nyt paremmin ja loi muutamia näppäriä tilanteita. Yhdestä kulmapotkutilanteesta toppari Toivomäki puski pallon jopa ylärimaan, mutta sen lähemmäksi ei päästy. Yliajalla Voglsammer teki vielä neljännen, näytti kauempaa paitsiolta, muttei ilmeisesti ollut. Selvästihän Union oli monta luokkaa parempi joukkue, ei tässä jäänyt mitään epäselväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti