Budvareja

 Pari viikkoa sitten löysin Kajaanin Alkosta Budvarin Reserve-version. Heti perään Diamond Beveragesin Henna Parkkila lähetti näytteitä koko Budvarin Suomeen tuodusta repertuaarista. Blogissa tämä merkittävä panimo onkin jäänyt varjoon hitaasti uusiutuvan valikoimansa takia, joten on hauska lopulta kirjoittaa panimon oluista vähän enemmän.

Vaalea perus-Budvar, 5,0 %. Tölkissä lukee ylpeydellä "owned by the Czech Republic".  Täydellisen kirkas kultainen väri, tiivis pienikuplainen hohtavan valkea vaahto. Tuoksu on intensiivisen maltainen, öljyistä yrttisyyttä hieman sivussa. Maku on pehmeä, matalahiilihappoinen, öljyinen todellakin, mallas jyllää täyteläisesti. Jotain lievästi pihkan kaltaista mausteisuutta on kuivassa kokonaisuudessa. Aina harmittanut lyhyt jälkimaku, mutta sellainen Budvar on, se on hyväksyttävä. Diasetyylistä ei ole mitään tietoa. Lakimuutoksen jälkeen tätä olutta on ollut myynnissä lähikaupassani ja on helppo arvata, että se on ns. käyttöoluistani suosituimpia.

Reserve isosta pullosta näyttää nyt hieman perusversiota tummemmalta, mutta kirkasta on ja vaahto yhtä hienoa. Tuoksu on hillitympi, se on loogistakin, koska pitempi kypsytys kadottaa aromeja. Maku on huomattavasti täyteläisempi, nyt erottuu jotain kuivattuja hedelmiä, jouluisen sekahedelmäsopan vivahteita, mantelia, taatelia, luumuja, rusinaakin. Hiilihappoa on todellakin enemmän kuin perustuotteessa. Lievästä makeudesta huolimatta olut mielestäni kääntyy silti pääosin kuivaksi ja nyt jälkimaku on selvästi pitempi, jopa lievää katkeruuttakin esiintyy. Tämä on aivan upea olut.

Tykkäsin 1990-luvun Praha-reissuilla joistakin tšekkiläisistä tummista lagereista, jotka eivät olleet niin makeita kuin yleisimmät tyylin edustajat. Sellaisista kuin Branik Černý ennen kuin se siirtyi Staropramenille, Domažlický Purkmistr Tmavý ja varsinkin todella tymäkkä Holešovice Mest'an. Kun sitten Budvarin tumma versio tuli markkinoille, se oli todellakin kuiva, mutta ei kuitenkaan saavuttanut noiden aiempien oluiden luonnetta.   

Tumma Budvar tuntee nyt etiketissään asiallisen nimen Budvar Tmavý Ležák, englanninkielinen Dark Lager jää sivummalle. Panimomestari Adam Brožin nimi myös esillä, samoin olutta ideoinut Aleš Dvořák, jonka rooli epäselvempi. 4,7 %, 24 IBU. Aivan musta, EBC-luku 95, tuoksussa paahdetta ja lakritsaa. Maku on kuivahko, paahteinen tosiaan, mutta huomattavan ohut. Oluessa on ryhtiä, mutta se kaipaisi kipeästi enemmän täyteläisyyttä. Suoraviivainen ja puhdas tuote, ei juuri jälkimakua.

Tšekissäkin näyttää olevan suhteellisen suosittuja alkoholittomat oluen kaltaiset mallasjuomat ja Budvarkin tarjoaa Nealko-nimistä nestettä. Olen nyt päättänyt, että en kirjoita näistä tuotteista blogiin, joten ei siis tämän enempää siitä.