Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
torstai 9. elokuuta 2012
Jyskän Imperial Brown Stout 2009
Neljäs ja viimeinen näyte Mika Laitisen oluista. Nimestä huolimatta lähes musta stout, hyvin paksua nestettä. Etukäteistietojen mukaan tässä(kin) on monimuotoinen raaka-ainepohja. Mukana vaaleampia maltaita, itsepaahdettua ja jopa lepällä itse savustettua mallasta. Käsittääkseni myös mallastamatonta paahdettua ohraa. Nelson Sauvin -humala ja ranskalaiset tammilastut täydentävät keitosta, jonka vahvuus 9%. Tuoksu on yllättävän hedelmäinen paahteisuuden ohella. Hyvin täyteläinen, kevyehkösti savuinen, voimakkaasti paahteinen, hyvin vahvan kahvin vivahdetta, makeuttakin on. Jos kaksi ensimmäistä Jyskä-olutta olivat kevyen raikkaita, niin jälkimmäisissä kahdessa on painavuutta sitäkin enemmän. Jälkimaussa katkerot nousevat esiin, mutta makeus hallitsee sitäkin. Tämä voisi olla kuohkeampi ja omaan makuuni kuivempikin, mutta äärimmäisen vakuuttava olut jälleen. Varmaankin Laitinen on erikoistapaus, mutta kyllähän tämä kvartetti pistää mietteliääksi. Miksi tuhlata aikaansa kaupallisen tarjonnan oluisiin, jos tällaista syntyy ns. kotikutoisesti. Esimerkit olivat vintage-kamaa, mutta Jyskä tuottaa tuoreoluitakin isommista astioista nautittavaksi. Jos Laitisen oluita alkaa esim. Olutverstaan kautta tulla laajempaankin tarjontaan, niin odotukset suomalaisen käsityöoluen tulevaisuudesta kohoavat huomattavasti. Jimmy Carterin vapauttaman kotipanemisen kauttahan USAkin nousi olutmaailman huipulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti