maanantai 3. tammikuuta 2011

Aku Louhimies: Käsky

Vastenmielinen elokuva sijoittuu Länsi-Uudellemaalle kevääseen 1918. Perustuu Leena Landerin romaaniin ja epäilen, että suurin osa ongelmista on peräisin alkuperäistekstistä. Mutta ei Rantalan käsikirjoitus tai Louhimiehen ohjauskaan yhtään asiaa edistä. Dramaattisimmat tapahtumat huhtikuussa, mutta uskottavampi ajankohta voisi olla toukokuun loppu. Mutta mitään uskottavuutta tarinassa ei ole muutenkaan, poliittiset ja sotilaalliset teemat hukkuvat kiiltokuvaromansseihin ja provokatiivisiin seksuaalisiin kiemuroihin. Pihla Viitala on aivan liian nätti punasoturiksi ja Samuli Vauramo aivan liian ylevämielinen jääkärinä, tällaisen hahmon on täysin mahdotonta kuvitella selvinneen jääkärikoulutuksesta ja sodasta huhtikuuhun 1918 asti ylenemättä rivimiehestä. Kolmas päähenkilö perustuu selvästi kenttäoikeuden tuomarina Inkoossa 1918 toimineeseen Erik Grotenfeltiin. Näyttelijätyö on kauttaaltaan kömpelöä, eroottisia jännitteitä ei kehitellä, ne vain kaatuvat päälle. Kenttätuomarin kvasifilosofiset jaarittelut hidastavat muutenkin löysän rytmin piinalliseksi ja merkilliset Goethe & Beethoven -viittaukset eivät voisi olla enempää päälleliimattuja. Kaikki positiivisuus kasataan jääkäriin, kaikki negatiivisuus tuomariin, kaavamaisuus leimaa asetelmaa kauttaaltaan. Ylitunteellisilla lapsikohtauksilla yritetään vedota katsojiin kaikkein halvimmilla keinoilla. Oikein tympäisee miten Suomen historian dramaattisimmasta jaksosta voidaan saada aikaan näin surkea leffa.
klo

1 kommentti:

  1. Raimo19. tammikuuta 2011 klo 17.07

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    VastaaPoista