Zehendner Mönchsambacher Maibock

Frankenista legendaariselta panimolta vielä ehtii maibockia maistoon, 6,5 %. Sameaa hieman, keskiruskea. Täyteläisen maltaisen tuoksu. Hieman makea maku, pehmeyttä on. Ehkä ei enää aivan pirteimmillään, mutta onhan tämä oikein nautinnollista. Ei juuri katkeruutta mainittavasti. Mutta oikein puhtaasti. Pikkulintu Ruttopuisto, 30.6.2025. 

Masis Cemetery Skyline: Darkest Night

Espoosta india black alea, 6,5 %, 65 IBU. Mustaa, hyvä vaahto. Paahteinen, hieman maitohappoinen, hyvin kuiva. Hedelmäisyys jää hyvin vajaaksi. Katkeruutta nokare löytyy. Kuivuus ilahduttaa, mutta muuten vielä hieman parantamisen varaa. Selvästi kyllä parhaita Masikselta juomiani oluita. Roudaribaari Ihme, 30.6.2025.

Bas-Canada Commodus

Québecin Gatineausta tupla-sumua, 8,2 %. Pelkkää NZ-humalaa, Nelson Sauvin, Nectaron, Motueka ja Riwaka. Tuttu vakuuttava ulkonäkö. Kirpeää ja pirteää trooppista hedelmää, vähän marjaisuutta. Ei katkeroa paljoa tietysti. Hyvää laatua edelleen luotettavalta tuottajalta. Juova, 30.6.2025.

Factory Reflections

Ja vielä Keravalta tuplasumu, 8,0 %. Viisi erilaista Nelson Sauvin -humalaa. Vaaleaa ja sameaa. Kirpeämpää tuoksua. Maussakin nyt kuivempaa vetoa. Hauskaa juttua Pulferin päähenkilön Ozren Manojlovičin kanssa. Tämä oli parempaa Factorya, mutta ei esimerkiksi Sweet Needlen tasoa. Juova, 30.6.2025.

Factory Meadows

Lisää Keravan uutuuksia, näitä on nyt kovasti liikkeellä. 7,3 %, Citra, Rakau, Bru-1. Sameaa, vaaleaa. Makeaa trooppista hedelmäisyyttä runsaasti. Nyt voisi olla hieman kuivempi. Puhdasta on, mutta ei Factoryn parhaita. Toki hyvää edelleen. Juova, 30.6.2025.

Hagström Back to Backin koemaisto

Olarilla tehdyn Hagström NEDIPAn kegitys on tänään ja pääsimme viime hetkillä Ari Nyforsin ja Rik Poppiuksen kanssa koemaistamaan tuotetta ennen keskiviikon julkistusta. Ulkonäkö on vaaleankeltainen ja läpitunkemattoman samea. Tuoksun aromeja hallitsevat trooppisten hedelmien vivahteet, ananas, mango ja meloni päällimmäisinä. Myös sitruksisempaa aromia voi aistia. Erittäin kuivassa ja mehuisessa maussa on pääroolissa greippi todella massiivisesti. Kuivuus jatkuu poikkeuksellisen voimakkaaseen ja pitkäkestoisen nautinnolliseen katkeruuteen. Varsin äärimmäistä olutta tavoiteltiin ja sellaista todellakin on tulossa. Olarin Panimo Konepaja, 30.6.2025.

TEST Schenker Invisible Path

Tässä kumppanina Connecticutin Schenker, 8,0 %. Rakau ja Nelson Sauvin. Hyvä ulkonäkö, vaaleaa ja sameaa. Herukkainen tuoksu. Mehuisuutta on maussa. Mutta ei kovin raikasta. Hedelmäisyys ei ole nytkään ollenkaan raikasta. Nyt oli jo kolmas pettymys, ei todellakaan enää haluttanut neljättä kokeilla. Juova, 28.6.2025.

TEST Synchromy

Toinen TEST-kokeilu, 7,0 %. Sameaa, vaaleaa, nyt on tuoretta sitrus-tuoksua. Maussa mausteisempaa vetoa, kuivaa, hedelmäisyys ei tarpeeksi raikasta. En vieläkään oikein vakuuttunut. Juova, 28.6.2025.

TEST American Realism

Kohutulta panimolta New Yorkin Brooklynista kellerbieriä, 4,9 %. Maltainen tuoksu. Maussa jopa hieman happamuutta, liian hiilihappoinen, leipäinen, tämä ei nyt todellakaan vakuuta. Ei voi olla tarkoitetussa kunnossa. Toivottavasti jatkossa parempaa. Juova, 28.6.2025.

Factory Tuju No Entry

Keravan ja Lappeenrannan panijoiden yhteishedelmä, tuplasumu kuinka ollakaan, 8,0 %, Nectaron, NZ Cascade ja Idaho 7. Ulkoasu ei jätä toivomisen varaa. Bensiini, herukka ja ananas suorastaan ryntäävät ulos lasista. Raikas, kuiva ja intensiivinen makukokonaisuus, tuttua laatutasoa taas. Kuivuus jatkuu tällä kertaa jälkimakuunkin, mutta ei tässä varsinaista kärryä kuitenkaan  ole. Ehkä Sweet Needle oli tänään vielä hitusen parempi. Oluthuone Haka, 28.6.2025.

Les Intenables Savage Storm

Ranskastakin tuplasumua, 8,0 %, 30 IBU, ei aivan niin kaunis kuin edellinen Factory. Tuoksussa on kirpeämpää hedelmäisyyttä ja sellaista tulee maussakin vastaan. Ei niin kovin raikasta, mutta kyllä tässäkin pääasiat on kunnossa. Voisi pehmeämpi ja täyteläisempi olla, Factory on raaka vertailukohta kotikentällään. Katkeroa ei ole tässäkään. Oluthuone Haka, 28.6.2025.

Factory Sweet Needle

Hakaniemessä jatkoa siitä mihin eilen jäätiin. Keravalta tuplasumua, 8,0 %, Simcoe, El Dorado, Vic Secret ja Motueka. Tuttu vakuuttava ulkonäkö. Lähes päihdyttävät aromit, trooppisia herkkuhedelmiä taas keitossa. Raikasta ja kuivaa makua. Ananasta valmistaja lupaa ja sitä on todellakin reippaasti mukana. Ei pettänyt Jirkan tuotos tälläkään kertaa. Oluthuone Haka, 28.6.2025.

Les Intenables Fat Crocos

Ranskasta vielä tripla-IPAa, 10,0 %, Sabro, Citra, Rakau. Vaaleaa ja sameaa. Nyt on trooppista hedelmää hyvin tuoksussa. Pirteää kirpeää makua, melko makeaa. Sabro tekee työtään. Juotavuus kuitenkin hienoa, raikkaus myös. Ja muut humalat tuovat kuitenkin riittävää hedelmäisyyttä kokonaisfiilikseen. Tähän oli sovelias päättää pitkän Helsinki-päivän hedonistinen vaellus Arkadianmäeltä Kampin kautta Rautatientorille ja sieltä Kaisaniemen kautta Pitkänsillan yli Toiselle linjalle. Oluthuone Haka, 27.6.2025.

Wood Brothers Galactic Transit

Lisää kanadalaista tarjontaa Hakaniemessä, jonne ehdin kävellä Kaisaniemestä juuri ennen sateen alkua. 7,0 %, Galaxy, Motueka, Simcoe, sameaa ja vaaleaa. Tuoksu ei kovin voimallista. Maussa monipuolista hedelmäisyyttä että sitruksen että tropiikin puolelta. Ehkä voisi olla raikkaampaa. Ei mainittavaa katkeruutta. Oluthuone Haka, 27.6.2025.

Factory Taste No Evil

Keravalta taas jotain kokeilematonta, 8,0 %. Vaalea ja samea. Bensiiniä ja kuivaa trooppista hedelmää. Intensiteettiä on, täyteläisyyttä, Factoryn parempaa tuotantoa. Ei katkeroa, mutta toimii hienosti. Juova, 27.6.2025.

Pipeworks NvU vs The Haze

Lisää sumua, nyt Chicagosta. 8,0 %. Tummempaa tavaraa. Hieman mausteinen tuoksu. Mausteisempaa hedelmäisyyttä. Makeutta ja intensiivisyyttä on. Täyteläinen, ihan ok, mutta ei tämäkään nyt pankkia räjäyttänyt. Juova, 27.6.2025.

Willibald Farm Chatterbox

Siirryin festivaalin melskeistä rauhallisempaan tunnelmaan Juovan tuttuun atmosfääriin ja kanadalaisten laatujuomien pariin. Ontarion Ayrin maatilapanimosta sumukaljaa, 7,5 %. Hyvin vaaleaa ja sameaa. Pirteää ja mausteista. Voisi epäillä Sabron tai Taluksen kaltaista humalaa, mutta tässä on matalaprofiilisemmat Citra, Nelson Sauvin ja Motueka. Makeahkoa tämäkin tuntuu olevan, ilman katkeruutta. Puhdasta tietysti. Ei ehkä Willibaldin parasta tarjontaa. Juova, 27.6.2025.

Craft Beer Helsinki 2025

Helsingin Rautatientorin perinteinen alkukesän festivaali jatkaa entisellä konseptilla. Eilen en ehtinyt avaukseen, mutta nyt astuin sisään puolipilvisessä mukavassa säässä. Ulkomaisia ja kotimaisia panimoja runsaasti tuttuun tapaan. Joidenkin suomalaisten panimoiden edustajat kommentoivat poissaoloaan sillä, että festivaalilla on liikaa panimoja ja liian vähän yleisöä. Nytkin oli väljää ensimmäisinä tunteina, mutta kyllä tila alkoi täyttyä myöhemmin hyvin. Kuulin että aloituspäivänäkin yleisöä oli ollut tiiviisti loppuillasta. Mutta se on totta, että tarjontaa on runsaasti. En kuvitellutkaan, että olisin kaikilta tiskeiltä jotain ostanut. En ollut tuttuun tyyliin perehtynyt tarjontaan etukäteen ollenkaan. Fiiliksen mukaan katselin tarjontaa ja tartuin kiinnostavalta vaikuttavaan. 

Ensimmäisenä kokeilin Tampereen Atmoksen Neuvo NZDIPAa, 8,0 %. Maksupäätteen kanssa oli niin suuria ongelmia, että olin saada oluen ilmaiseksi. Lopulta vehje kuitenkin lähti toimimaan. Sameaa kamaa, hyvin parfyyminen, trooppishedelmäinen, makea. Liian karamellinen minun makuun. Atmoksella oli todella runsaasti oluita, 19 kaikkiaan. Myöhemmin muuan jututtamani kaveri oli edellispäivänä kokeillut kaikki ja kuulemma jokaisessa oli ollut jotain ongelmaa. Epäselväksi jäi, miksi maratonmaistelu oli silti jatkunut ongelmallisesta tuotteesta toiseen. 

Seuraavaksi jo etukäteen hyvin näkyvyyttä saanut juoma eli ruotsalaisen nousukas-Omnipollon ja Tšekin valtiollisen lippulaivan Budvarin kohtuullisen yllättävä yhteistyö Triple Saaz, 5,2 %. Omnipollon tiskin baarimestari paukutteli henkseleitään, koska Omnipollo oli kuulemma päässyt kertomaan tšekeille miten lageria tehdään. No tsoukki tsoukki tietysti. Kuvittelin ensin, että Saazia oli nyt käytetty kolminkertainen määrä normaaliin Budvariin verrattuna. Kuulin myöhemmin Janne Karilalta, että kyseessä oli kolme eri variaatiota jalosukuisesta Saaz-humalasta. KIrkasta ja ruskeaa. Maltainen tuoksu, täyteläinen maku. Ehkä ei nyt kovin hirveästi eroa perus-Budvarista. Ehkä täyteläisempi. 

Sitten alkoikin jo sosiaaliset tilanteet syödä tilaa muistiinpanojen teolta. Ja sehän on aivan loistavaa. Siinä ohessa join seuraavaksi kreikkalaisen Alea Brewingin Time Paradox IPAn, 7,0 %, Mosaic, Centennial, Vic Secret. Panimo sijaitsee Ateenan laidalla. Trooppishedelmäinen, melko makea. Puhdasta kuitenkin. Järjestään festivaalilla kaikki IPAt maistuivat nyt liian makeilta. Se ehkä johtui edellisestä viikosta, jonka vietin Itävallasta lagereiden parissa. Viereiseltä tiskiltä sitten puolalainen ReCraft Polish Hazy IPA Amora Preta x Książęcy, 5,1 %. Sessiosumussa siis nimessä mainitut puolalaiset humalat. Omaperäisempää mausteisuutta kyllä oli, mutta tietysti ohut. Vanhan Porvoon Panimolla oli jemmassa viimesyksyinen kegi Hagström Jäkel Belgian Strong Golden Alea, mutta vielä se ei ollut myynnissä. Kokeilin NZ-pilsiä PilsNZer, vain 4,3 %, 30 IBU, Motueka ja Rakau. Sameaa ja vaaleaa. Pirteää hedelmäisyyttä, sitruuna jopa tulee mieleen. Ruohoa raikkaasti.

Sitten Balkanille ja Zagrebista Pulfer Manticore's Sting, 6,3 %, 25 IBU, Sabro, Simcoe ja Superdelic. Bensaa, raikasta. Hedelmäistä, ei katkeruutta. Puhdasta on. Lopuksi Ranskaan ja Les Intenables Fugu Tiny Fury DIPA, 8,0 %, 17 IBU. Fugu siis brysseliläinen kollabopanimo. Humalina Citra, Nectaron ja El Dorado. Melkoisen makeaa tämäkin trooppishedelmäinen olut. Ei katkeroa. Nelisen tuntia viihdyin ja sain seitseän 15 cl annosta juotua. Yleensä baarisessiossa juon samassa ajassa paljon enemmän. Se ehkä kertoo hyvästä seurasta, totta kai, mutta ehkä jostain muustakin. Isolla festivaalilla tiskeillä ihmettely ja yleinen haahuilu kuluttaa aikaa niin paljon, että jokseenkin paradoksaalisesti olutta tulee juotua paljon vähemmän kuin baarioloissa. Viihdyin toki hyvin hyvässä säässä, mutta ehkä tämäkin festivaali alkaa hieman polkea paikoillaan. Mitään uudistumista tai muutosta en oikein huomaa, tämä oli aivan samanlainen kuin se ensimmäinenkin festivaali vuosia sitten. Eikä tämä ole välttämättä mikään moite. Mutta kieltämättä olen viime aikoina tykännyt enemmän pienemmistä juhlista tyyliin Zinc/Vilja/Lepra.