Viime elokuussa olin lähdössä Turkuun lauantain baarikierrokselle, mutta kiristyvässä koronatilanteessa suositeltiin juniin maskia. Se tuntui liian rasittavalta ja Turussa ei ole myöhemminkään tullut käytyä. Tarkoituksena oli mm. huristella jo legendaarisella funikulaarilla Kakolan panimon terassille. Kakolan oluiden kokemukset ovat siten jääneet Riviera-IPAan ja Lauha-stoutiin. Nyt kevyempi kahvistout, jossa myös laktoosia. 6,5 %, tummanruskeaa nestettä, nopeasti haihtuvaa vaahtoa. Tuoksussa kovasti kahvia ja maitoista happamuutta, makeampaa karamellisuuttakin. Maku on makean maitoinen, ei niin kahvinen kuin tuoksu. Paahteisuutta hieman, mutta runko tuntuu ohuelta. Hiilihappoa ei onneksi paljoa, se parantaa tilannetta, mutta ohuehko makea porter on käsillä. Jälkimaku on makeanpuoleinen sekin. Liian vähän kahvia, liikaa laktoosia. Ostopaikka Helsinki, Redin Alko.
Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti