Olari Mouth Smasher

Vielä kotimatkalla koukkaus Konepajan panimon taproomiin. Nyt growlerissa tarjolla NEIPAa, 6,7 %, 50 IBU, Citra, Vic Secret ja Elani.  Oikein hyvännäköistä, monimuotoista hedelmäisyyttä tuoksussa, hyvinkin raikkaasti. Kuivaa mehuisuutta maussa, täyteläistä, kuohkeaa. IBU-lukema antoi odottaa kohtuullista kärryä ja kyllähän sieltä pienehkö sellainen rullaileekin perässä. Tykkään enemmän kuin eilisestä Juicysta, pehmeyttä ja tasapainoa hyvin. Aivan Olarin tuotannon kärkeen tällä ei ehkä vielä kuitenkaan ylletä. Olarin Panimo Konepaja, 18.12.2024.

Messorem Temporalis #0024

Kanadasta TIPA, hyvin kaunis on tämäkin. 10,2 %, Citra, Nelson Sauvin, Vic Secret. Hieman edellistä neutraalimpi tuoksu. Yllättävän kuivaa, mausteista mehuisuutta. Persoonallisuutta irtoaa, todella kuivaa varsinkin tähän vahvuuteen suhteutettuna, oikein näppärää. Kovin kummoinen peräkärry ei ole kytkettynä, mutta se oli odotettavissa. Tältä panimolta ei ole tainnut keskinkertaista tavaraa tullutkaan vastaan. Juova, 18.12.2024.

Garage Parish Echo Scatter

Barcelonan ja Louisianan panimoiden yhteisponnistus. 8,0 %, Citraa eri muodoissa, kaunis ulkonäkö. Tanakkaa ananastuoksua. Makeaa trooppista makua, aprikoosia, persikkaa, passionia. Kuivuu hieman lämmetessään, hyvin mehuista tämä on. Ei katkeruutta. Ei täysin kolahtanut, raikkautta olisi voinut olla enemmän. Juova, 18.12.2024.

Václav Single Hop Lab Ležák #3 Styrian Kolibri

Tuntematon sopimusvalmistaja Tšekistä, valmistettu Sami Ylävaaran mukaan Kladnossa. 4,8 %, 33 IBUa, slovenialainen humala sinkkuroolissa. Lievästi utuinen, kullankeltainen. Ruohoinen ja maltainen, mutta jokin lievä sivumaku sivussa. Voisi olla diasetyyliä, mutta tuntuu enemmän navettaiselta funkysuudelta. Ei se paljoa häiritse, mutta tuntuu kuitenkin. Hyvin kuiva runko, reippaasti katkeruuttakin.  Jos olisi puhdas, niin huippukamaa. Harmittava tapaus. Juova, 18.12.2024.

Olari So You Like It Juicy?

Konepajan hanaan tuli vielä sopivasti uusi NEIPA, Emerald Spire ja Nelson Sauvin, 6,9 %, 50 IBU. Todella sameaa. Hieman kirpeä tuoksu. Täyteläinen, runsas, mehuinen, kuiva silti. Katkeruus tuntuu näissä oloissa todella voimakkaalta. Ehkä jotain raakuutta tässä vielä on, voisi olla pehmeämpää. Oikein ryhdikästä, mutta ei tunnu aivan yhtä viimeistellyltä kuin edelliset kaksi west coastia. Hanna Montonen kiihdytteli isossa salissa taas bingoa, mutta sulattelin vielä viimeviikkoista ekstreemikokemusta ja pysyin baarin puolella. Olarin Panimo Konepaja, 17.12.2024.

Olari Area 21 9th Anniversary Edition

Tätäkin olutta oli jo viime viikolla tarjolla, mutta vasta köymistankista. Nyt sitten valmista, West Coast Haze IPA, 6,3 %, 84 IBU. Siis yhden yksikön vähemmän katkera kuin Dayz. Tosiaan selvästi sameaa, mutta ei voimakkaasti. Tuoksu on hieman trooppisempi kuin edellisessä, muuten samoja aineksia männynpihkaa myöten. Lievää saippuaista karamellia ensipuraisussa, saattoi olla jokin hedelmäfleivorikin, ei epämiellyttävä. Nyt runko on todellakin hieman hoikempi, joten katkeruus rynnäköi päälle sitäkin rouheammin. Nyt on kyllä melko dynaaminen duo käsillä. Pienten horjahtelujen jälkeen akti on taas kasassa ja priimaa pukkaa ulos. Olarin Panimo Konepaja, 17.12.2024.

PS. Aki Uutela maistatti käymistankista suunnittelemaansa pilsiä, 4,9 %, Saaz. Ruohoa ja mallasta tuoksussa. Täyteläinen herkullinen runko ja todella tuntuva katkeruus. Nyt on kovaa tulossa, aivan superlatiivista.

Olari Dayz Of Old 8.0

Maistelin tätä Olarin uutta west coast IPAa viime viikon pikkujoulussa, mutta en malttanut arviota kirjoittaa sosiaalisessa tilanteessa. 6,5 %, 85 IBU. Citra, Simcoe, Columbus, Amarillo. Kirkas, ruskea, hyvä vaalea vaahto. Sitruksinen ja pihkainen tuoksu. Maussa on hyvin tasapainoisesti maltaisuutta, pihkaisuutta, sitrusta ja nopeasti päällekäyvää katkeruutta. Monimuotoista ja puhdasta, parempaa west coastia ei Suomessa tee nyt kukaan muu. Ja kuten panimo itse elvistelee: "katkeroa sen verran, että tietää vielä seuraavana päivänä juoneensa IPAa". Olarin Panimo Konepaja, 17.12.2024.

Verdant Fidens 10 Years

Eilen oli Ruttopuistossa Verdantin juhlaoluista tarjolla Green Cheek -versio. Nyt sitten Puotilassa Fidens-variaatio. Tässä 8,0 %, Citra, Nelson Sauvin, myös kokeellinen NZ-lajike NZH-106. Sameaa on, varsin makea trooppinen tuoksu. Makukin on lähes karamellinen, mutta kyllä hedelmäiset vivahteet ottavat hallinnan. Täyteläistä, maistuvaa ja miellyttävää. Verdantin juhlia haluttaisi jatkaakin. Pikkulintu, 16.12.2024.

Kanava Sahti

Vääksystä punaruskeaa sahtia, 8,5 %. Hämeenkosken Ranch Breweryn Erno Ruusunen ja jättimallastamo Viking Malt mukana suunnittelussa. Hyvin makea karamellinen tuoksu, banaania myös. Maussa banaanimaisuutta myös, mutta myös kuivempaa maltaista tai talkkunaista otetta. Kypsää hedelmää, luumua tai persikkaa. Ei huono, paljon imelämpiäkin tuotoksia on tullut vastaan. Hyvä juotavuus, monimuotoisuutta silti myös. Pikkulintu, 16.12.2024.

Bad Seed Christmas Unicorn

Tilasin hieman hätäisesti tätä tanskalaista joulujuomaa. En huomannut, että appelsiininkuorta lisätty tuotteeseen. 5,5 %, Citra, Amarillo, Falconer's Flight ja Ekuanot. Sameaa, sitrustuoksua on tuntuvasti. Melko pehmeää, hedelmäistä, ei kovin täyteläistä. Kevyttä ja raikasta janojuomaa, onneksi lisäaineet eivät erityisemmin sotke kokonaisuutta. Pikkulintu, 16.12.2024.

Sonne Sonnen Bock

Kävin noutamassa yhden romaanin Myllypuron kirjastosta. Näin lähellä liikkuessa en voinut jättää käymättä Puotilan Pikkulinnussa. Bambergin kupeesta Bischbergistä bockia. Sonne-panimolta olen aiemmin juonut Bambergin Zapfhahnissa Urtyp Helliä. 6,8 %, kirkasta, kultaista. Täyteläistä, hieman makeaa, öljyinen, kevyt katkeruus. Oikein näppärää suoraviivaista menoa. Pikkulintu, 16.12.2024.

Verdant Green Cheek 10 Years

Cornwallin Verdant on kai tehnyt jo useita oluita olemassaolonsa tasavuotisen keston juhlistamiseksi. Tässä kumppanina kalifornialainen Green Cheek Beer Company, johon olen aiemmin törmännyt Clearwaterin kollaboraattorina. 8,4 %, Citra, Nectaron ja Riwaka. Sameaa, hyvä ulkonäkö. Viidakon trooppiset hedelmät aromeissa esillä. Ananasta, mangoa, aprikoosia ja melonia varsin tiheästi täyteläisessä maussa. Toimii hyvin, kuivuu hieman, ei kyllä varsinaista katkeruutta. Mutta oikein näppärää juomaa. Pikkulintu Ruttopuisto, 15.12.2024.

Anderson's Hazy Reindeer

Tartosta vahvaa NZ-heiziä, 7,9 %, Nelson Sauvin, Riwaka, Motueka. Hyvä ulkonäkö, trooppista ulkonäköä tuoksussa. Makeahko ensituntuma maussa, ei kovin intensiivinen. Erinomainen juotavuus kuitenkin ja puhdasta hillittyä olutta. Jälkimaku jää kuitenkin olemattomaksi. Luulin jo juoneeni tätä aiemmin, mutta ei blogista arviota löydy. Varmaan tätä olisi ollut tarjolla äskeisellä Draft & Craft -risteilylläkin. Pikkulintu Ruttopuisto, 15.12.2024.

Tuju Tit

After cinema -oluena Lappeenrannasta English IPA, 6,0 %. Tehty tilaustyönä Pikkulinnuille, lintuteemana nyt talitiaisen ääntely Tuju-mielikuvitukseen liittyen. Toteutettu tietysti Kenny Everett -tyyliin parhaalla mahdollisella maulla. Keskiruskea, hieman samea. Maltainen tuoksu. Maku on keksinen, maltainen, yleishedelmäinen. Ei varsinkaan sitrusta. Varsin täyteläinen, mutta hyvä juotavuus silti. Kevyesti asiaankuuluvaa katkeruutta. Pikkulintu Ruttopuisto, 15.12.2024.

Mika Kaurismäki: Arvottomat, teatteriversio

Olen nähnyt Arvottomat varmaan ainakin 20 kertaa, mutta teatterissa tuskin ensi-iltaviikon 1982 jälkeen. Se oli varmaan Oulun Rio silloin. Nyt osui kohdalle erikoisnäytös Orionissa, kun Pirkanmaan Elokuvakeskuksen uudet kopiot ovat levityksessä. Paikalla jopa näyttelijästarat Pirkko Hämäläinen ja Juuso Hirvikangas sekä kirjan Arvottomista kesällä julkistaneet Mikko Mattila ja Raija Talvio. Suhteellisen paljon jengiä, mutta ei täyttä kuten oletin. Takanani istuvassa miesseurueessa todettiin jonkun tehneen Hagström-bissenkin. Ujona poikana en viitsinyt kääntyä kommentoimaan asiaa. Erikoisvieraat kommentoivat elokuvaa noin 20 minuuttia ennen esitystä. Helikopterikohtauksesta todettiin, että sellaista ei enää nykyään voisi tehdä. Itse leffa oli sellainen kuin se nykyään nähtynä on, ei ehkä uusia sävyjä isolla kankaalla. Toki yleisön reaktiot koomiseen dialogiin hienoja. Hagström-nimi mainitaan Esko Nikkarin hahmon kohdalla varsin myöhäisessä kohtaa leffaa. Tarkoitus oli mennä leffan jälkeen lyhyesti juttelemaan Raija Talvion kanssa Hagström-oluesta, koska häneen oltiin sähköpostiyhteydessä kirjan teon aikana. Sinnittelin leffan loppuun hillittömän vessahädän kanssa ja sitten Orionin aulassa oli jo jonoa vessoihin. Epätoivoisena pakenin paikalta Angleterreen, joka oli tietysti sunnuntaina kiinni. Sieltä sitten paniikissa Lönnrotinkadun Pikkulintuun, jonka saniteettitiloihin ehdin aivan viime hetkillä. Mutta kun ajauduin näin pitkälle Orionista, niin Hagström-keskustelut jäivät käymättä. Jäin tänne after cinema -oluelle.

Little Rain The Bad Touch

Päivän toinen olut Barcelonasta, 6,8 %, Simcoe, Idaho 7 ja HBC 1019. Viimeisimmästä en ole kuullutkaan, aika iso numero jo menossa. Sameaa heiziä taas kyseessä. Trooppishedelmäinen tuoksu, kuinkas muutenkaan. Maussa hieman sitrustakin, suhteellisen ohuesti, ei kovin täyteläinen olut. Katkeruus puuttuu, jää aika keskinkertaiseksi. Oluthuone Haka, 14.12.2024. 

Turning Point Beer $Texas

Hakan jenkkiuutuuksista oli jo WeldWerksin ja Equilibriumin oluet ryystetty kuiviin. Turning Point Leedsin läheltä on tuttu, mutta lähes samanniminen (koko nimi siis Turning Point Beer) panimo näköjään myös Bedfordissa Texasissa Dallasin ja Fort Worthin välillä. 8,2 %, 58 IBU, El Dorado, Hallertau Blanc ja HBC 431. Sameaa, mutta ei läpitunkemattomasti. Ei kovin raikas tuoksu. Appelsiinia maussa, hieman mausteisuutta, ei tunnu kovin puhtaalta. Ei paljoa katkeruuttakaan. Suhteellisen vaatimaton kokonaisuus. Oluthuone Haka, 14.12.2024.