Ensimmäinen katselu tästä Kaurismäki-leffasta ensi-iltakierroksen 2006 jälkeen. Se ei ole mikään ihme, sillä tämä ei ole mikään feelgood-elokuva vaan ehkä lohduttomin koko Aki-tuotannossa. Toisaalta tämä edustaa ylikypsää Kaurismäki-kautta pahimmillaan, jossa liikutaan koko ajan itseparodian rajalla. Kirkkaat värit Ruoholahti-melodraamassa, mutta tämä on myös Akin noireimpia elokuvia. Tupakanpoltto, vanhat esineet, lakoninen dialogi, sataman torvet, femme fatale, Ozu-kamerakulmat. Janne Hyytiäinen tekee parhaansa näyttääkseen masentuneelta viemärirotalta, mutta mikään Pellonpää hän ei ole. Tämä on se Kaurismäki-leffa, jossa esiintyy oululainen myyttinen pilapiirtäjälegenda Jari Elsilä. Mutta elokuva ei rullaa, ei saa ilmaa alleen, se on liian kaavamainen, liikaa vanhan toistoa, Melrosen keikkaa myöten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kyllä, mitä Kaurismäkiin ja Erityisesti Akiin tulee, Arvottomat on ylittämätön mestariteos.
Arvottomat on tietysti Mikan ohjaus, mutta kuten taidettu ennenkin pohtia, todellinen auteur on Aki.
Lähetä kommentti