Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
torstai 27. joulukuuta 2007
Charles Willeford: The Shark-Infested Custard
1988 kuolleen Willefordin postuumi romaani, julkaistu 1993, kirjoitettu ilmeisesti jo 70-luvulla. Ei kunnon romaani, ennemminkin löyhä kertomuskokoelma, kaksi pitempää ja kaksi lyhyempää novellia. Samat epämiellyttävät henkilöt ja Miamin miljöö toistuvat, tosin viimeinen lyhyt tarina sijoittuu Chicagoon. Miami Beachin kuvaaminen eläkeläissiirtolaksi on nykykatsannossa huvittavaa, ainakin jo ylikypsyneen trendikkään South Beachin osalta. Kirja olisi melkein saanut jäädä julkaistamatta, kovin raakilemainen tuotos. Kieli on onnistunutta, mutta tarina ja henkilöt eivät lähelläkään Willefordin parasta tasoa. Useita poikkikulttuurisia viittauksia, esim. Delmer Davesin Goodis-filmiin Dark Passage.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti