Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
torstai 26. helmikuuta 2009
Ramsbury Flint Knapper, real ale
Olen aiemmin juonut kahtakin Flint Knapper -nimistä brittiolutta. Nimi tarkoittanee jotain piikiven hiomispuuhaa tekevää henkilöä. Hop Backin olut oli ESB ja Norwichissä Chalk Hillin panimobaarissa nautittu Flintknappers puolestaan vahva mild. Tämä Ramsburyn olut on perusbitter, hedelmäisen pähkinäinen, real-käsittelyn ansiosta kuohkean samettisen pehmeä. Jälkimaku on selvästi nautittavan humalainen, mutta hillitysti, ei kovuutta tai pistävyyttä siinäkään. Hyvä tasapaino, hyvä juotavuus, 4,2-prosenttisena toimisi sessio-oluenakin. Oluthuone Leskinen, 26.2.2009.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti