lauantai 17. heinäkuuta 2021

Warren Beatty: Reds

 Warren Beattyn vallankaappauseepoksella on mittaa yli kolme tuntia, mutta ei se mikään Doctor Zhivago ole. Kyseessä on varsin pienimuotoinen parisuhde-elokuva vasemmistoradikaalien journalistien John Reedin ja Louise Bryantin vaiheista ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Aikalaisten haastattelut kuohkeuttavat elokuvaa, mutta loppujen lopuksi tapahtumat ovat melko mitättömiä. Beattyn ja Diane Keatonin välillä ei tunnu olevan minkäänlaista kemiaa reaalimaailman suhteesta huolimatta. Erityisen tönkköä on kolmiodraamaviritelmä Jack Nicholsonin esittämän Eugene O'Neillin kanssa. Miljöökuvaus New Yorkista ja Massachusettsin Provincetownista ei ole kummoista ja erityisen hilpeitä ovat tietysti Helsinki-kohtaukset, joita on varsin vähän täkäläiseen aikalaiskohuun verrattuna. Bolševikkien vallankaappauksesta annetaan romantisoitu kuva Kansainvälistä laulaen Senaatintorilla kirmaten. Pariskunta palaa USA:an, jossa sitten turhauttavaa kiihotustyötä ja vasemmistoryhmien keskinäistä nahinointia. Reed näyttää keskittyneen ammattiyhdistyskuvioihin ja on nähnyt kaappauspotentiaalia IWW:ssä, jossa vaikutti tunnetusti runsaasti amerikansuomalaisiakin. Suuremman AFL:n radikalisointihaaveisiin Reed taas ei elokuvan mukaan ole uskonut, vaikka Zinovjevin ja Radekin ohjaama Komintern sitä suunnitteli. Paluu Venäjälle on sitten lähes yhtä naiivia meininkiä kuin toistakymmentä vuotta myöhemmin tapahtunut amerikansuomalaisten joukkoitsemurha Stalinin kynsissä. Reed käy mätänemässä Suomen vankiloissa ja lopullinen kuolemantauti iskee absurdilla Bakun ekskursiolla. Hollywoodissa oli eri vaiheissa sinisilmäistä bolševikkipalvontaa, mutta aivan täysin suomettunut ei Redsin näkemys ole. Emma Goldmanin hahmon repliikeihin on laitettu toteamus Neuvosto-Venäjästä poliisivaltiona, jossa kaikki eri mieltä olevat tapetaan. Sellaista ei 1981 Suomessa sanottu julkisesti. Kokonaisuutena siis vaatimaton leffa, mutta 40 vuoden jälkeen ensikohtaamisesta tuli kuitenkin istuttua elokuva loppuun asti. Lopputeksteistä sattuu silmiin, että Kerenskiä esitti näyttelijä nimeltä Oleg Kerensky. Aleksandrin pojanpoika. 


Ei kommentteja: