Aamiaisen jälkeen kevyttä kävelyä Bostonin keskustassa, tuli bongattua Samuel Adamsin ja muiden alueen merkkimiesten patsaita. Tätä ei ehkä moni tiedä, mutta olin hillitön jääkiekkofani Valeri Harlamovin kuolemaan asti 1981. Silloin menetin täysin mielenkiinnon lajiin. Joten Bostonissa tuli vastaan herkkä hetki Bobby Orrin patsaan äärellä. Olihan ne upeita aikoja.
TD Gardenin vieressä on Nightshift Brewingin toimipiste, joten valuin hieman etelämmäs Tip Tap Roomiin. Huikea gastropub, jossa pitkä L-baaritiski. Noin 40 hanaa craftia. Päädyin Pivotaliin, Rhode Islandin Bristolista. IPA (tällä seudulla ei yleensä käytetä NEIPA-termiä), 6,5 %, 55 IBU, Citra, El Dorado, Nelson Sauvin. Hieman vaaleampi heizi kuin eiliset Trilliumit. Bensiiniä ja runsaasti trooppisia hedelmiä tuoksussa. Maussa raikasta nektarisuutta, hieman kirpeyttä. Ei juuri jälkimakua, mutta oikein herkullista on. Boston (MA), Tip Tap Room, 25.5.2024.
2 kommenttia:
Miksi Harlamovin kuolema auto-onnettommuudessa sai jättämään koko lajin toissijaiseksi?
Vaikea sanoa. Ei se suoraan Harlamoviin liittynyt, mutta ajoittui siihen. Wayne Gretzkysta en tykännyt koskaan. Krutov-Larionov-Makarov, ei samaa uhkaa kuin Harlamov-Petrov-Mihailovissa. Näin kyllä Lemieux'n ja Jagrin livenä 2001, olin innostua uudelleen, mutta ei niin käynyt.
Lähetä kommentti