perjantai 14. marraskuuta 2025

Marrastasting, 2025

















Pari kuukautta sitten tuli Juovassa sovittua oluttasting uudella kokoonpanolla marraskuun 13. päivälle. Tiesin kyllä, että palaan Texasista samana päivänä, mutta ajattelin ettei se haittaa. Ei haitannutkaan, mutta kieltämättä vireys olisi voinut olla parempikin. Joka tapauksessa kävimme Juhan, Teemun ja Villen kanssa nipun oluita läpi.


Avauksena Olari Night Visions, elokuvafestivaalille suunniteltu american lager, 5,2 %. Kevyt, vaalea, kuiva, ei mitään ihmeellistä, mutta puhdastahan tämä on. Perään vienna lager Latviasta, Nurme Übertragung, 5,0 %. Nyt on selvästi enemmän makuja.  Maltainen, pähkinäinen, leipäinen. Vahvempaa pohjahiivatuotantoa Rügenin saarelta, Insel Hiddenseer Winterbock, 6,9 %. Maltainen ja makea. Kuivuu hieman loppua kohti. 


En saanut USA:sta tuotua juuri mitään, mutta kolme pientä tölkkiä Tulsasta kuitenkin. Ensimmäisenä American Solera Rattlesnake, pale ale, 5,0 %. Kevyt, hedelmäinen, melko raikas. Ei katkeruutta. Sitten vuoroon growleri naapuripanimosta, Olari Beerliament Drunkadelic, tupla-IPA west coast -tyyliin, 8,2 %, Centennial, Comet, Ahtanum. Maltainen, täyteläinen. Hedelmää ja katkeroakin on. Hyvin tasapainoinen, mutta ei ehkä Olarin kovimpia säväyttäjiä. Virosta Muddis Vanilla Eisbock, 2017. Jääbockiksi kevyt, 8,1 %, lisätty tosiaan vaniljaa ja pullotus jo melko vanha, Aika rusinainen, puumainen. Ei paha, ei makeutta.


Kanadan ihmeitä edusti Le Ketch Dock 124. Vain 6,5 %, nippu NZ-humalia, Southern Cross, Nectaron, Waimea, Nelson Sauvin. Hyvin vaaleaa ja sameaa. Ananastuoksua, hyvin raikasta. Kermaista, ei katkeroa, oikein mukavaa. Toisena tulsalaisena American Solera Pipe, west coast IPA, 6,5 %. Hyvin vaalea, vähän mausteinen. Ei ehkä niin puhdas kuin Rattlesnake, jotain outoa tässä oli. Keravalta uutuus Factory Blown, 8,0 %, Citra, Motueka, Southern Cross, Vic Secret. Hyvin vaalea heizi. Kuivaa, ananasta, puhdasta, greippiä. Hyväähän tämä on taas.


Virosta vahvaa belgiä, Õllenaut Inkognito Quadrupel (American Oak Aged), 10,6 %. Aika ruma, flätti. Puumaisuutta, lämmittävää. Ei ihan huono, mutta ei oikein onnistuneeksi voi kuvata. Pennsylvanialaisen Tired Handsin TDH Alien Church toimi hienosti, mutta yksilön identiteetti jäi vähän epäselväksi. Versioita oluesta on monia ja oikeaa mätsiä ei löytynyt. 8,0 %, vaaleaa ja sameaa. Kuivaa, ei niin raikas ehkä. Ananasta intensiivisesti, ei katkeruutta. Jo edesmenneeltä Leheltä Old Sneaky Rum BA, peräti 16,0 %. Puu tuoksuu, makeahko, liköörimäistä.


Viimeisenä American Solerana vaniljaporter Howdy Porter, 6,5 %. Vaniljaa on tosiaan rutkasti maussa, mutta silti omituisesti aika miellyttävää. Viimeisenä vahvana virolaisena Nanopruul Blackjack, imperial stout, tämäkin 16,0 %. Ei musta, outoa. Tanakkaa tuoksua, maussa rusinaa ja suolakurkkua. Ei nyt oikein vakuuttanut, mutta onneksi tämä ei jäänyt session viimeiseksi. Sellaisena oli toinen Factory-uutuus Motionless, 10, 0 %, tripla-heizi, Elani, Strata ja Motueka. Vaaleaa ja sameaa.  Ananasta, alkoholi ei tunnu. Herkkää hedelmäisyyttä taas, vähän katkeruutta. Kiitoksia kanssamaistelijoille, tämä vedettiin hieman rennommalla aikataululla kuin esimerkiksi Finnoon kartanon tapahtumissa. Hyvin itsellä kunto kesti, vaikka pariin kuvaan meni tarkennus väärään kohtaan.

1 kommentti:

Ari Juntunen kirjoitti...

Heinäsen Juha kysyi suoraan Tired Handsin panimolta mikä versio Alien Churchista oli juotavana. Vastasivat nopeasti, Citra & Galaxy.