De Molen Revelation Cat Triple Hop Bock 2009

Italialaisfirman hollantilainen olut, 9,2%. Vaahtosi niin paljon, että tarvittiin kaksi lasia purkamaan pikkupulloa. Maku on varsin vienon puumainen. Vihannesmaista tupla-IPA -otetta, vaikka kyseessä kai bock-nimityksen perusteella pohjahiivaolut. Humalointi ei vahvaa, suhteellisen makea ja kirpeä perusmaku. Ei kovin miellyttävä kokonaisuus, North Coastin jälkeen tätä tulee väkisin pitäneeksi amatöörimäisenä tuotteena. Helsinki, Pikkulintu, 24.3.2011.

North Coast Old Rasputin

Fort Braggin imperial stoutia ensi kertaa hanamuodossa myrskytuulisessa Puotilassa. Paahtomallasta ja kahvia, kuohkeaa pehmeyttä, jälkimaussa on nautittavaa humalaa. Huippupanimon huippuolut, impstoutien sarjassa tälle on vaikea löytää haastajaa. Helsinki, Pikkulintu, 24.3.2011.

Stadin Ahtanum Ale

Yritin päästä Maltaiseen Riekkoon klo 15:03, mutta ovi pysyi kiinni ilmoitetusta aukeamisajasta klo 15 huolimatta. Ripaa oli kiskomassa oluiden toimittajiakin. Onkohan Olutkellari Helsingin kuopanneet taustavoimat vaikeuksissa tässäkin baarissa? En jäänyt asiaa ihmettelemään, vaan siirryin vahvassa myötätuulessa Alppilasta Sörnäisiin. En muista ennen kuulleeni Ahtanum-humalasta. Uusi Stadin sinkkuhumalakokeilu, jonkinlainen pale ale. Selvästi liian vähän hiilihappoa, liian löysä tuntuma, tämä piirre on vaivannut viime aikoina useita Stadin oluita. Hedelmäinen, mutta liian vähän humalaa ja loppuliuku tyssää nahkeuteen. Helsinki, Hilpeä Hauki, 24.3.2011.

Plevna Sam's Tout

Tampereelta maltaista tummaa pehmeää stoutia, 4,6%. Olut kirjoitettu VW-liitutaululla kahdella ässällä tyyliin Sam's Stout, mutta panimon omilla sivuilla yhdellä. Voisi olla kauraa mukana. Melko ohut, mutta makeutta ja katkeroa mukana tasapainoisesti. Selvästi jokin kevennetty versio Koskipanimon raskaammista tuotoksista, mutta toimii silti tyylikkäästi. Helsinki, Villi Wäinö, 23.3.2011.

Porterhouse Hop Head

Black Doorissakaan ei riiliä, mutta irlantilainen humalaolut on aika herkullinen. 5,3%, sitrusta ja katkeruutta, mutta erityisen tuoreelta ei kuitenkaan tunnu. Jälkimaku on todella pitkä, voimakkaan kuiva. Amerikkalaistyyppinen olut ilman muuta, toimii hyvin. Black Door on nykyään suhteellisen steriili, hyvin hiljaistakin myöhään keskiviikkoiltana. Pidin enemmän baarista ahtaampana ja nuhruisempana. Helsinki, Black Door, 23.3.2011.

Fingerpori IV

Angleterren realipumpuissa tarjolla vain ennestään tuttua Hewish IPAa. Tampereen Koskipanimossa tehty sarjakuvaolut on aika tavanomaista lageria. Suhteellisen tumma rusehtava väri, kohtuullinen mallasrunko, ei kuitenkaan kovin täyteläinen. Paras osa-alue ilman muuta jälkimaku, hienosti katkeroituvaa pils-tyyppistä humalaa. Kokonaisuutena nautinnollinen tuore lager. Helsinki, Angleterre, 23.3.2011.

Anchor Old Foghorn

Pitkästä aikaa San Franciscon barleywinea. Pehmeän hedelmäinen runsas maku, todella herkullinen. Monissa barleywineissa rasittaa nahkea siirappipahvisuus, mutta tämä säilyy hienosti raikkaana ja täyteläisenä. Vahvuutta, 9,4%, sitä ei heti arvaisi, niin hyvä juotavuus tässä on. Humalointi ei ole päällekäyvää, se nivoutuu hienosti runkoon täydentämällä ja jatkamalla nautintoa lähes loppumattomiin. Perinteiset kalifornialaiset klassikot Anchor ja Sierra Nevada tuntuvat pitävän loistavasti pintansa modernissa kansainvälisessä kiristyneessä kilpailutilanteessa. Kokonaisuus on suhteellisen makea, mutta silti hedelmäisellä ja maltaisella otteella, ei vastenmielistä siirappisuutta missään vaiheessa. Oluthuone Leskinen, 22.3.2011.

Sierra Nevada Stout

Rakennustelineromahduksessa kevätmyrskyn kourissa äskettäin kovia kokenut oululaisbaari tarjoilee nyt Sierran Nevadan porterin jatkoksi saman kalifornialaispanimon stoutia. Stout on tyystin erilainen, hyvin tuoreen pehmeää ja kuohkeaa. Kypsää hedelmää todella täyteläisen runsaasti. Paahteisuutta ei oikeastaan ollenkaan ja humala nousee luontevasti esiin. Jos väriä ei huomioisi, tätä voisi luulla tanakaksi pale aleksi. Äärimmäisen nautittava kokonaisuus, kuinkas muutenkaan. St. Michael, 20.3.2011.

Ridgeway Bad King John, hanaversio

Aiemmin Alkossa vieraillut olut nyt hanajakelussa. Hyvin paahteinen, lakritsaa ja mausteita. Katkeroa melko vähän, mutta kyllä se lopussa nostaa päätään. Suhteellisen sama kokonaisvaikutelma kuin pullossa. Hyviä aineksia, mutta kokonaisuus ei nouse mitenkään omaleimaiseksi, makeus ehkä liikaa etualalla. Oluthuone Leskinen, 20.3.2011.

Fuller's Front Row, real ale

Uusi lontoolainen rugby-teemainen olut, vain 3,7%. Ohuesti hedelmäinen, ohuus on väistämätöntä, ei näin kevyt olut voi olla kovin täyteläinen. Jälkimaussa sitten oluen varsinainen koukku, hienosti puraiseva humalan katkeruus. Klassinen brittiläinen sessio-olut, tarkoitettu juotavaksi suuria määriä kohtuullisen pitkänä aikana. Suomalaisympäristössä jo hinnoittelu rajoittaa tällaisen käyttötapauksen toteuttamista. Kokonaisuutena siis nautinnollisesti humaloitu kevyt golden ale, real-käsittelykin kunnossa. Oluthuone Leskinen, 20.3.2011.

Viru Grønland Ice Cap Beer Ice Fjord Lager

Aiemmin maitokauppoja häiriköinyt virolainen grönlantilaisolut hämmentää nyt vahvemmalla vuonoversiolla Alkossa. 6%, hyvin tummanruskea olut, vaahtoa ei nimeksikään. Makeaa sokerisuutta, hentoista mausteisuutta. Maltaasta tai humalasta ei mitään havaintoa, maku pysähtyy sokerin jälkeen tyystin. Sympaattisen naapurimaan olutkulttuurin maine alkaa tällaisten tuotteiden vyöryssä olla nyt lähempänä pohjaa kuin epsilon. Surkeimpia juomiani "oluita" pitkään aikaan, tässä ei ole mitään ilahduttavaa. Ostopaikka Vaala, Alko.

Nøgne Ø Dark Horizon 3. edition

Jo kolmas versio norjalaispanimon ehkä tunnetuimmasta tuotteesta. Tällä kertaa 15,5-prosenttinen kahvistout käyttäjäystävällisemmin pienessä 25 cl pullossa. Tällaiset oluet eivät ole missään nimessä suosikkityyliäni, mutta pidin kohtuullisen paljon ykkösversiosta. Myös toinen painos oli miellyttävä, yllättävän kuiva olut tässä sarjassa. Nyt on jotain mennyt pahasti pieleen. Siirappimainen makeus on saanut yliotteen ja peittää lähes kaiken monimuotoisuuden oluesta. Kahvia on vaikea havaita, jotain ylikypsää, lähes mädäntynyttä, hedelmää työntyy taustalta esiin. Hyvin kauan nielaisun jälkeen pientä katkeruutta hiipii hampaankoloihin, mutta liian vähän liian myöhään. Nøgne Ø:n monet viimeaikaiset tuotokset ovat olleet epäonnistuneita kokeiluja, semmoiseksi kallistuu tämäkin. Ostopaikka Oulu, Stockmannin Alko.

Teerenpeli Luomuleevi

Luomuolutvillitys riehuu kaikissa suomalaispanimoissa kuin ydintsunamijäristyksestä mutatoitunut Godzilla. Tämä voi olla sama olut kuin viime keväänä Teerenpelin Helsingin konttorissa juomani puistattava luomupils. Olut ei synnytä vaahtoa juuri ollenkaan. Aivan samaa hernekeittoa tässä ei ole, ruohoa ja viljaa ensituntumassa, mutta sen jälkeen pintaan nousee nahkeaa nihkeyttä, ei rouheaa humalaa. Kovin vaatimaton kokemus tälläkin kertaa. Ostopaikka Oulu, Välivainion K-Supermarket.

Stallhagen Porter

Uusi tuttavuus Ahvenanmaalta. 7%, todennäköisesti Baltic Porter - nimellä nettiarvioissa esiintyvä olut. Paahteisuutta, makeutta, suklaata, kuohkeutta. Liian kylmä tarjoilu, katkeroa tuntuu liian vähän. Huomattavan täyteläinen viskositeetti ja katkeruus lisääntyy lämmetessään. Varsin onnistunut olut ja tasapainoinen kokonaisuus. Loppuvaikutelmana aavistuksen sordinoitu makukirjo, mutta panimon tarjonnan ehdotonta kärkeä kaikin puolin. Oluthuone Leskinen, 16.3.2011.

Bayern München - Inter 2-3

Hyvä tempo, kauniita maaleja. Tietysti osuus karmeilla puolustusvirheillä, mutta hyvää yritteliäisyyttä ja loistavaa taitoa. Inter avasi baijerilaisten puolustuksen heti ensimmäisellä hyökkäyksellä, Goran Pandevin nerokas pystysyöttö vapautti paitsion rajalta Eto'on, tasoitus yhteistilanteessa 1-1. Bayern kuitenkin hallitsi palloa ja loi toistuvasti tilanteita. 21. minuutilla Robbenin kaukoveto, Julio Cesarin paha pomputusvirhe, Gomezin nerokas ulkosyrjänosto verkkoon. Puolen tunnin kohdalla Müller sai pallon kimmokkeesta, hallitusti keskeltä pallo häkkiin. Useita läheltäpititilanteita Bayernillä, huippuvireinen Ribery epäonnistui pari kertaa. Gomezin tilanteesta pallo vieri pitkin Interin maaliviivaa.

Toisella jaksolla Milanossa leiriä vaihtaneella Leonardolla ei oikein tuntunut olevan otetta tapahtumiin. Coutinho olisi voinut tulla sisään jo tauolla, nyt vasta 51. minuutilla kömpelösti Stankovicin tilalle. Bayern hidasti vauhtia, yritti jäädyttää ja näytti pitkään onnistuvan. Tunnin kohdalla Schweinsteigerin ja Riberyn upea esityö, Gomezin hieno volley, Julio Cesar mukana. 63. minuutilla Sneijderin veto 18. metristä upposi takanurkkaan. Van Gaal otti mystisesti Robbenin pois ja Inter sai yllättäen tilaa reilusti. Cambiasson nerokas sivuttaisjakelu Sneijderille, joka kuitenkin karkeasti ohi. Ottelun pelaaja Samuel Eto'o sitten ratkaisi 88. minuutilla, hieno taistelu 16. rajalla, Pandeville laukaisupaikka, ylänurkkaan verkko kiristyi, hämmästyttävä lopputulos.

Samuel Adams Noble Pils

Loistava ahdas suosikkibaarini Gamla Stanissa. Olutvalikoima tuntuu ilahduttavasti parantuvan,  fiilikseltään varmaan paras Tukholman nykyisistä laatuolutjakelupaikoista. Tarjolla mm. suhteellisen harvoin Tukholmassa esiintyvän Jämtlannin panimon IPAa. Olen juonut sitä ennenkin ja vaikutelma oli suunnilleen sama nytkin, ei suuremmin ilahduttanut. Reissun viimeiseksi olueksi jäi ensikokeilu bostonilaisesta pilsistä. Viljainen runko, mukava täyteläisyys, humala asettuu mukaan saumattomasti. Suhteellisen makea pilsiksi, mutta se ei kokonaisuutta haittaa, toimii loistavasti. Tukholma, Wirströms, 13.3.2011.

SKA Modus Hoperandi IPA

Pakko valita reissun ensimmäinen pullo-olut, kun bongasin Oliver Twistin jenkkikaapissa tämän kulttioluen Coloradon Durangosta. Ensitutustuminen SKA-panimoon, 6,8%, mukana hieman yllättäen kauraa ja vehnää. Kirkas kuparin väri, hedelmää nahkeasti, brittikeksiä, hienostuneesti hitaasti kohoava humalaisuus. Ehkä odotin silti voimakkaampaa katkeroa, tämä jää liian kevyeksi. Pullokin varmaan kohtuulisen tuore, säilyvyyttä elokuun loppuun. Jälkimaku on jotenkin englantilainen, samaa vienoa, mutta silti vahvaa katkerointia tapaa brittioluissa. Ehkä vehnä ja kaura pehmentävät ohran purevuutta siihen suuntaan. Tukholma, Oliver Twist, 13.3.2011.