Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 6. tammikuuta 2008
Gordon Biersch Schwarzbier
Bierschin mustaolut tuntuu aluksi kylmänä epäilyttävän paljon winterbockilta, mutta kyllä tarkempi maistelu tuo eroja esiin. Kyseessä on kuivempi tuote jälkimaulta ja runko on kevyempi ja vähemmän täyteläinen. Ei tämä ole lähelläkään itäsaksalaisia rapeankuivia klassikoita, mutta jenkkituotannoksi suhteellisen ryhdikäs. Liian usein schwarzbierit ovat tavanomaisia maltaisia dunkeleita. Miami, Gordon Biersch, 5.1.2008.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti