Calexico: Carried to Dust

Arizonan Tucsonista ponnistava Calexico vaikuttaa aluksi uudella levyllä palanneen voitokkaasti alkukautensa saundiin, trumpettipohjainen meksikolainen sointi ja Joey Burnsin kuiskaava laulutyyli. Silti tämä tuntuu 90-luvun levyihin verrattuna auttamatta väsähtäneeltä ja valtavirtaistuneelta, vaikka onneksi edellisten levyjen (Feast of Wire, Garden Ruin) jazz-vaikutteet on unohdettu, tai ainakin siirretty enemmän taustalle. Sävellykset eivät ikävä kyllä nouse lähellekään parhaiden tuotosten tasoa, hypnoottinen rullaava vaihde ei mene koskaan päälle. Yhdessä kappaleessa on kiinalainen klangi, mutta se jää yksittäiseksi mausteeksi. Tummasävyiset tekstit ovat niin abstrakteja, ettei niihin saa juuri mitään otetta. Viittauksia on Chileen (Victor Jara's Hands, House of Valparaiso) ja noir-kirjailijoihin (Cornell Woolrich), jopa Venäjään (Prospekt Mira, gulag). Hidas balladi Slowness kehrää mukavasti, mutta parhaiten keinahtelee kitaravetoinen instrumentaali El Gatillo (Trigger Revisited), se on helppo kuvitella loistavan westernin soundtrackiksi.