Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
tiistai 16. kesäkuuta 2009
Caledonian Deuchars IPA, keg
Harvinainen tilaisuus Oulussa verrata samanaikaisesti saman oluen elävää (real) ja kuollutta (keg) olomuotoa. Erot ovat odotettuja, hiilihappo suorastaan poreilee tynnyriin tapetusta oluesta. Sitruunan raikkaus on muuttunut nihkeäksi kuivatuksi hedelmäksi. Jälkimaussa on humalaa, mutta terävyys siitäkin leikkautuu pois. Humalointi on vaimeudessaan pyöreämpi ja leveämpi, jotkut voivat sitä miellyttävämpänä kuin real-version syvää ja terävää pistoa. Ero on suunnilleen sama kuin pesäpallomailalla ja rynnäkkökiväärin pistimellä. Itsenäisesti juotuna tämä olisi mukava voimakkaasti humaloitu golden ale, mutta nyt se jää auttamatta kalpeaksi aavistukseksi elävän oluen syvyydestä ja puhtaudesta. Ja korostettakoon, että nimestä huolimatta tämän oluen millään versiolla ei ole mitään tekemistä india pale ale -oluttyylin kanssa. Oluthuone Leskinen, 16.6.2009.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti