Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
sunnuntai 7. kesäkuuta 2009
Oppigårds Single Hop Ale
Lievästi samea kullankeltainen ale, 4,8%. Pehmeä, mutta kevyt runko. Kun hop mainittu nimessä. odottaisi erityisen humaloitua olutta. Sitä tämä ei ole, Oppigårdsin pääsiäis- ja kesäoluisiin verrattuna hieman hillitympi katkeruus. Katkeroa kyllä on, suhteellisen tasapainoisesti verrattuna muuhunkin keveyteen. Jää hieman kompromissiksi, sitähän heijastelee heijastelee laaja levikkikin, tarjolla nyt Ruotsin jokaisessa Systembolagetissa. Käytetty humalalaji on Styrian Golding Sloveniasta, oma makurekisteri on jo liikaa kalibroitunut jenkkihumaliin, joten tämä ei siksikään säväyttänyt. Mukana vehnää, silläkin on tapana heikentää minun makutuomiota. Silti varsin nautinnollinen olut. Ostopaikka Haaparanta, Systembolaget.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti