Anders Thomas Jensen: Retfærdighedens Ryttere

 Groteskia väkivaltatragikomediaa Tanskasta vuodelta 2020. Jensen on minulle uusi tuttavuus, vaikka näyttää tehneen jo pitkän uran. Aika erikoinen viritys elokuvassa. Absurdeja piirteitä heti alusta asti, mutta vaikuttaa jonkin aikaa traagiselta perhedraamalta, kun teinitytön äiti kuolee junaräjähdyksessä. Perheen isä Mads Mikkelsen on NATO-soturi Afganistanissa, joka palaa hoitamaan surutyötä keskelle tragediaa. Tilaa ottavat kuitenkin koomiset karikatyyliset sidekickit, jotka usuttavat Madsin vigilanttikostoretkelle paikallista rikollista moottoripyöräjengiä vastaan. Ruumiita alkaa tulla tasaiseen tahtiin ja Madsilla ei kulmakarvakaan värähdä. Leffan alkupuolella on tuoreutta, mutta tällainen tyylicocktail ei kanna millään loppuun asti. Toistoa tulee liikaa, uskottavuus olematonta ja absurdius jää kuitenkin loppupeleissä puolitiehen. Hauskuutta sentään välillä on, harvemmin tulee nykyään hörähdettyä ääneen. Nyt kävi niin pari kertaa. Jensen on ilmeisesti tehnyt samantyylistä tavaraa aiemminkin.