SOPP Helsinki, 2026

Suuret Oluet Pienet Panimot -konseptilla on hieno historia, mutta se ei ole viime vuosina  pystynyt uudistumaan muuttuneen ympäristön tasolle. Tänä vuonna ajattelin jättää tapahtuman kokonaan väliin, koska ilmainen sisäänpääsykin poistui. Muutin mieltäni, kun kuulin että Pikkulinnulla on monen vuoden tauon jälkeen saksalaisoluiden tiski tapahtumassa. Löysin sitten vielä kaapistani 10 cl SOPP-lasin, jolla pääsin sisään ilmaiseksi tapahtuman ensimmäisellä tunnilla.

Yllättävän lämmin sää verrattuna edellispäivään. Olin liikkeellä aivan liian runsaalla vaatetuksella. Hakeuduin heti itse Markku Ristevirran isännöimälle Pikkulinnun tiskille. Pettymys oli musertava, kun näin kaikkien oluiden olleen jo aiemmin tarjolla Pikkulintu-baareissa. Tämä ei ollut varsinainen yllätys, mutta elätin toivetta festivaalispesiaaleista. Se oli naiivia ja yritinkin sitten etsiä festivaalin muilta tiskeiltä jotain juotavaa. Toki viihtyvyys tapahtumassa oli taattua, kun tapasin monia tuttuja olutskenestä. 

Karvilan tiskiltä löysin Tuplakerkkälagerin. 6.6 %. Täyteläinen ja mausteinen, maltainen myös. Kuusankosken Hoppa on muuttanut nimensä jokseenkin tylsästi Kouvolan Juomatehtaaksi ja heiltä kokeilin Hoppa American IPAa, 5,0 %. Varsin mauton olut, hyvin anonyymi. Jatkoin sitten kerkkäteemaa ja testasin Lapin Panimon Ylläs Kerkkä IPAn. 5,5 %. Makeahko ja mausteinen olut, ei mitenkään merkittävä tuote, mutta maistui kohtuudella.

Tampereen Atmokselta join paikallisen Rajaportin Saunan 120v-juhlaolutta, 6,0 %, dortmunder-tyyliä. Maltainen, täyteläinen ja hieman mausteinen. Lopuksi vielä Espoosta Masis Kaunis Kuolematon Mielenvalta. Mahtipontinen nimi todellakin, 5,7 %, 66 IBU. Pehmeä ja lievästi katkera. Tämä riitti tällä kertaa.