Bruuveri Lentomestari

Liitutaulun mukaan "tummahko ale" ja tarjoilija laski juoman lähinnä vehnäolutlasia muistuttavaan astiaan. Samea keltainen ale, hyvin humalainen ja kuiva, 6,5%. Tietääkseni tämän piti olla ESB, mutta näin humaloituna huomattavasti lähempänä IPA-tyyliä. Esimerkiksi eiliseen Raasted Cascade IPAan verrattuna tämä on paljon parempi. Hedelmäinen, vahvarunkoinen, nautittavan täyteläinen ja maukas. Katkerot tarttuvat jälkimaussa tiukasti kitalakeen, EBU-lukemat olisi hauska tietää, oletettavasti 50 ja 100 välillä. Selvästi panimon paras tuote tähän mennessä. Baari näyttää torstai-iltana todella suositulta. En oikein ymmärrä miksi, karu ikkunaton linja-autoasemaräkälähän on kyseessä. Helsinki, Bruuveri, 4.12.2008.

Bayreuther Aktien Zwick'l Kellerbier

Suodattamaton lager musiikkikaupunki Bayreuthista, 5,3%. Pulloversio ei erityisen tuoreelta tunnu, ja tämä oluttyyli ei muutenkaan toimi juuri ollenkaan pullossa. Vaikutelma on jotenkin vaisun väljähtynyt, tietty pehmeys ja hedelmäisyys ovat aistittavissa, mutta humalointi jää liian kevyeksi. Harmittava pettymys. Helsinki, One Pint Pub, 4.12.2008.

Wagner Kemmern Schwarzbier

Hitaasti rakennettu hanatuoppi jotenkin omituisen näköisestä tiskin päällä köllöttävästä tynnyrivirityksestä, tosi vahva vaahto. Viljaisa maltainen mieto perusmaku, mutta ei makea. Pehmeyttä, kuohkeutta, tasapainoa. Pitkästä aikaa oikeaoppinen kuiva schwarz, humalointi ei päällekäyvää, pikemmin hienostuneen hallittua. Saksalainen laadunhallinta on parhaimmillaan ihailtavaa. Helsinki, One Pint Pub, 4.12.2008.

Great Divide Hibernation Ale

Ensi vierailu Ruoholahden SOK-olutbaariin. Katossa Litmasen likainen Ajax-paita, iso takka, merirekvisiittaa, leveä tila, mutta ei syvyyttä. Coloradosta ennenkin kokeiltu talviuniolut, tyypillisempi makea maltainen sesonkiolut. Hieno vuoristokuva etiketissä, jonka mukaan kunnon humalointia pitäisi olla tässäkin, mutta peittyy vahvan maltaan taakse. Erittäin täyteläinen loisto-olut. Helsinki, Amsterdam, 4.12.2008.

Flying Dog K-9 Cruiser Winter Ale

Punainen, hyvin kuiva ale. Katkerolukema vain 30 IBUa, mutta tuntuu paljon humalaisemmalta. Erittäin miellyttävä, onpa upeaa tavata näin vähän makea joulusesonkiin liittyvä olut. Amerikkalaiset ovat kyllä hyvin sisäistäneet humalan keskeisyyden olutnautinnossa. Helsinki, Hilpeä Hauki, 4.12.2008.

Van den Bossche Kerst Pater

Tummaa joulubelgiä, pehmeän täyteläinen, suhteellisen hillitty. Kevyesti mausteinen, varsin makea, hieman humalaakin. Tasapainoinen, mutta kevyen keskisarjan tuote belgiasteikolla. Helsinki, Kaisla, 3.12.2008.

Brewdog Tokyo

Imperial stout -tyylisuuntaa, alkoholia 12%, mausteina esitteen mukaan jasmiinia ja vadelmia. Maistuu kepeän makealta ja monivivahteiselta. Kuitenkin tämä tuntuu suhteellisen vaatimattomalta verrattuna saman panimon savuviskitynnyriversioihin verrattuna. Tässä pitäisi olla kuivahumalointia Uudesta-Seelannista ja USA:sta, mutta eipä juuri juomasta erotu. Jälki-jälkimaku on kohtuullisen kuiva. Olut on etiketin mukaan 80-luvun arcade-pelien (vrt. Brooklynin Barcade-baari) tunnelman inspiroima. Näin vahvaksi olueksi suhteellisen kuiva, ei kuitenkaan toimi normaalina olut-tyyppisenä juomana, Puussa kypsytys tuo jotenkin puisevaa (sic!) makua juomaan. Helsinki, Pikkulintu, 3.12.2008.

Nynäshamns Bötet

Ruotsista kajahtaa Itä-Helsingin hanaan 9,1-prosenttinen barley wine. Sekahedelmää ja polttavaa alkoholia. Tyylipuhdasta kamaa, vaikea oluttyyli, eikä erityisesti minun suosiossa, mutta tämä toimii mallikkaasti. Helsinki, Pikkulintu, 3.12.2008.

Raasted Cascade IPA

Hyvin samea, kuraveden värinen, hedelmäinen, runko jotenkin ontto, hötteinen, ikään kuin tyhjää sisällä. Humalat iskeytyvät jälkimaussa kevyen nautinnollisesti. Tämäkään tanskalainen ei nouse lähellekään parhaiden amerikkalaisten ipojen tasoa. Helsinki, Pikkulintu, 3.12.2008.

Huvila X-Porter

Ilmeisesti hieman muunneltu versio panimon tavallisesta porterista, melkoisen täyteläisen vahva, tuoksussa aavustus etikkaa, mutta paahteisessa maussa ei tunnu olevan mitään vikaa. Hieman makeampi kuin perusversio, mainostetut katkerohumalat ei aluksi kovin selvästi esillä, mutta hyökkäävät kyllä päälle jälkimaussa. Hyvin tasapainoinen, pehmeän monimuotoinen, Savonlinnan panimon eivät yleensä petä, ei nytkään. Helsinki, William K Kurvi, 3.12.2008.

Nils Oscar Rökporter

Pehmeän miellyttävä suutuntuma, karamellisuutta ja hennohkosti savua. Jälkimaussa humaluutta, mutta osittain peittyy makeuteen. Panimolle tyypillinen hillityn tyylikäs tasapainoinen tuote, vuosikertaa 2007, 6%. Helsinki, Hilpeä Hauki, 3.12.2008.

Anthony Martin Gordon Xmas

Muutaman vuoden tauon jälkeen tarjolle osui belgialaista skottialea, 8,8%. Voimakkaan maltainen, muistikuvia vahvempi humalointi, hieman karkeallakin tavalla katkeroinen. Massiivinen brutaali olut, eli aivan loistavaa. Makeuttakin löytyy, mutta ei siirappisuuteen asti. Etiketissä valmistajana hämmentävästi Anthony Martin, aiemminhan se oli John Martin, joten ilmeinen sukupolvenvaihdos? Oluthuone Leskinen, 2.12.2008.

Blindmans Icarus, real ale

Punaruskea, pähkinäisen maltainen, suhteellisen täyteläinen. Jälkimaku on varsin lyhyt, mutta humalaakin on mukana. Raikkautta ja virkistävyyttä on, toimii mukavasti soutu&nyrkkeily-aktiviteettien jälkeen. Oluthuone Leskinen, 2.12.2008.

Kulmbacher Kapuziner Winter-Weiss

Aiemminkin tuttu frankenilainen talvihefe. Sameaa, kuivahkoa, banaanimaisuutta kevyesti, ohut, ei mitään omaperäisyyttä. Oluessa ei mitään erityisen talvista havaittavissa, päinvastoin tämä toimisi erinomaisesti helteisellä patiolla. Oluthuone Leskinen, 1.12.2008.

Duwac La Mére Noël

Melkoisen hehkeä joulumuori kuvattu belgioluen etikettiin. 8,5% vaalea vahva ale, hyvin nihkeä verrattuna edelliseen Koninckiin. Kuiva, mutta ei humalainen, hieman hedelmää, silti ohut. Mausteisuutta häivähdys havaittavissa. Kokonaisuutena varsin vaisu. Oluthuone Leskinen, 1.12.2008.

De Koninck Tripel

Antwerpenin hallitsevan panimon vahvin olut on ennestään tuttu, mutta kylläpä iskee tuoreena mukavasti kiinni. Kullankeltainen, hyvin makeaa, jopa mansikkaista, belgihiivaa nautinnollisesti. Runko ehkä kuitenkin hieman ohut ja jälkimakuun voisi toivoa kuivuutta enemmän. Oluthuone Leskinen, 1.12.2008.

Wychwood Bah Humbug

Punamahongin väri, kevyesti kanelia. Muuten melko perusbitter, hyvin lievästi humalainen jälkimaku. Etiketin mukaan kuivattua hedelmää maussa. miksipä ei. Oluthuone Leskinen, 1.12.2008.