skip to main |
skip to sidebar
Paluu hyytävän kylmälle Perämerelle. Nykyään harvinaista mild-tyyliä, 4%. Paahtomallasta railakkaasti, hieman hedelmää, hyvin kevyt humalointi. Ohueltahan tämä väistämättä tuntuu, eikä riilikäsittelykään ehkä aivan optimituloksissa. Oluthuone Leskinen, 28.9.2013.
Reissun viimeiseksi baariksi valikoitui toinen Oldenburg, lähes pyöreä pieni baari, tungosta. Yllättäen kevyttä sadetta kuuden päivän murhaavan helteen jälkeen. Altissa pähkinää, mallasta ja katkeroa. Aika hyvä tasapaino. Madrid, Cervecería Oldenburg (Alburquerque), 27.9.2013.
Taas KBS-kontekstiin liittyen maistiainen pullo-oluesta. Belgialainen luostarityyli paholaisoluessa, 7,3%. Vaikuttaa vahvalta blondelta, varsin kuiva, hieman jopa katkeroa. Melkoisen mauton kokonaisuutena, geneerinen belgituntuma. Ilmeisesti myynnissä vain Espanjan markkinoilla. Madrid, Casa de la Cerveza, 27.9.2013.
Siirtyminen suurehkoon baariin, paljon importteja hanassa, belgivalikoimaa pulloissa. Hieman mausteinen bitter baskialueelta, 6%. Kovaa katkeroa jälkimaussa, joka kuitenkin hieman epämiellyttävä. Lievästi hapan, ei ehkä enää parhaassa iskussaan. Lämmetessään heikkenee edelleen, nahkeaa ja nihkeää. Madrid, Casa de la Cerveza, 27.9.2013.
Jo kokeiltu paikallinen IPA nyt isommassa astiassa. Punaista, hedelmää, tuoretta, hyvässä kunnossa. Katkeroa ei paljoa, mutta sittenkin nautittavasti. Selvästi pulloa parempaa ja maukkaampaa. Listalla oli myös talon nimikko-olutta real alena, mutta oli harmittavasti päässyt loppumaan. Tarjoilija lätkäisi pöytään varattu-kyltin mitään sanomatta. Toinen tarjoilija kysyttäessä totesi, että ei mitään hätää. Häivyttiin kuitenkin paikalta. Madrid, La Tape, 27.9.2013.
Bernabeu-kierroksen jälkeen takaisin olutbaarialueelle. Tape-baarissa kovaäänisiä keltapaitaisia Real Madrid -kannattajia vahvassa humalassa, piti soittaa poliisi paikalle. Ilmeisesti olivat jo valmistautumassa seuraavan päivän paikallispeliin, jossa tuli katkera tappio Atleticolle. Baarin ulkopuolella virittäytyi myös massiivinen mielenosoituskulkue abortin puolesta. Kulkueen perään asettui poliisiautoja ja lakaisukonearmeija. Seitsemän hanaolutta, varsin pieni paikka tämäkin. Paikallinen craft-lager samea, hieman hedelmää, kevyesti humaloitu. Jonkinlainen kevyt kellerbier siis. Madrid, La Tape, 27.9.2013.
Sattumalta bongattiin turistialueella optiona listalla ollut olutpaikka. Hanoissa ei tosin ihmeitä. Kattoon liimattu korkeista olutpulloja. Pullossa löytyi abadia-olut, siis jonkinlainen belgityylinen luostarivariaatio Heineken-konsernista, 6,5%. Aika mauton, kauniin värinen kuitenkin, oma lasikin. Ei mausteita, mutta ei oikein erotu perusraaka-aineidenkaan makuja. Liian laimea. Madrid, Cervecería La Mayor, 27.9.2013.
Intouduin arvioimaan Madridin perusoluen katukahvilassa. Tuoreena hanaoluena on kohtuullisen mukava, raikasta maltaisuutta, ei makea. Katkeroa ole nimeksikään. Silti hygieenisessä mielessä ok, saattaa olla täysmallasolutkin mausta päätellen. Madrid, Mesón Cinco Jotas, 27.9.2013.
Oldenburgin viereisestä kaupasta lähti mukaan lähinnä pullon takia KBS-kokoelmaan Polanski-inspiroitunut italo-olut Rooman eteläpuolelta Latinasta. Nimi selittyy myös mausteena käytetystä rosmariinista. Oatmeal stout, 6%, todellakin varsin mausteinen. Tässä hotellihuoneessa sentään jääkaappi, joten saatiin viilennettyä. Anistyyppisyyttä, katkeroa jonkin verran. Liian mausteinen kaurastoutiksi, mutta lievästi kiinnostava kuriositeetti. Ostopaikka Madrid, The Beer Garden Store.
Kölsch-tyyppistä olutta Ribera del Dueron viinialueelta. 5,2%, samea, saippuainen, raikkaus puuttuu. Ei toimi, pieni maistelu kaverin pullosta. Vehnääkin voisi olla, mutta todellisesta kölschistä jää luvattoman kauas. Madrid, Cervecería L'Europe, 26.9.2013.
Animalin pelkistetyn modernismin jälkeen perinteisempi oluthuone, enemmän ruokapaikka ehkä, mutta muutama tuoli tiskilläkin. Blond ale Alicantesta, baarimestari kävi laskemassa jostain takahuoneesta. 5,1%. Samea, melko täyteläinen alkuvaikutelma, mutta makukirjo jää kapeaksi. Hedelmäinen, ei tarpeeksi katkeroa. Madrid, Cervecería L'Europe, 26.9.2013.
Black IPAa Derbyshirestä, 6,7%. Todella paahteinen, kahvia, pehmeää. Katkeroa lähes tuhkaisesti. Toimii hyvin pippurisen makkaratapaksen kanssa. Olutmielessä Animal jäi pieneksi pettymykseksi. Madrid, Animal, 26.9.2013.
Brittityylistä olutta Barcelonasta, 4,8%. Pähkinää, karamellia, kevyesti katkeruuttakin. Varsin tasapainoinen, yllättävän puhdas suoritus kaikin puolin. Kyseessä Steve Huxley -niminen sopimuspanija Barcelonasta, varsinainen panopaikka Merseysiden George Wright. Teknisesti siis englantilaisolut. Madrid, Animal, 26.9.2013.
Taas taksi alle ja lopulta sisään Madridin ykköseksi rankattuun käsityöläisolutbaari Animaliin. Valtava mekastus, paljon naisia hikisen pienessä baarissa, kirkas valaistus. Baarin nimi ei näytä olevan turhaan eläimellinen. Baaritiskin viereen pöydälle jonkinlaiseen ruuvipenkkiin pultattu siansorkka, tai siis kokonainen jalka. Teurastaja vuolee siitä lihapalasia ja hurmioitunut yleisö heittää niitä huuleen jengin ulvoessa täyttä kurkkua. Loppujen lopuksi jalka pätkäistään poikki ja yksi daameista ostaa luut 50 eurolla. Pölyn laskeuduttua kyselimme hieman show'n luonteesta. Ilmeisesti jonkinlainen lähiruokatempaus, mukaan piti ilmoittautua etukäteen ja jollain könttäsummalla pääsi mutustamaan lihaa niin paljon kuin ehti. Ei ehkä aivan EU:n hygieniamääräysten mukaista touhua, mutta mitäpä niistä täällä välitettäisiin.
Kyseessä siis kuitenkin olutbaari, kahdeksan hanaa, mutta pieneksi pettymykseksi vain kaksi espanjalaisista craft-panimoista. Naparin olut puhdas viljainen pils, kevyt katkerointi, 4,8%. Toimii hienosti. Madrid, Animal, 26.9.2013.
Harvinaisesti Madridissa hanaolutta pienestä lontoolaispanimosta. Luulin aluksi jonkinlaiseksi nitro-IPAksi Cream-termin takia, mutta oluen oikea nimi lienee The Kernel India Pale Ale C.R.E.A.M., jossa jälkiosa tarkoittaa humalalajikkeita Chinook, Riwaka, Ella, Ahtanum, Motueka. 7,2%, pehmeän kuohkea. Kova katkeropotku, aika hurjalta tuntui paatuneenkin hopsterin kurkussa. Sitrustakin tanakasti, tykkäsin kovasti. Madrid, El Pedal, 26.9.2013.
Mahdollisesti yhteistyöolut, Córdoban SON-panimolla tehty, mutta ehkä mukana jo tuttu La Pirata Kataloniasta. Netistä löytyy tietoja samannimisestä oluesta, joka kuitenkin 6,8%, tämän vahvuus selvästi merkittynä 9%. Siis aika vahva saisoniksi, ehkä enemmän tripel. Ei oikein mausteita, ei hapankaan. Ei humalaa. Jäljelle jää hedelmäinen vahva belgi, mutta onhan sekin jotain. Alkoholi ei maistu ollenkaan, vaikka ei ole täyteläinenkään. Hieman ristiriitainen vaikutelma, mutta mukava olut silti. Baarin vessa lähes One Pint -tasoa. Madrid, El Pedal, 26.9.2013.
Junalla takaisin Madridiin ja nyt majoittuminen Malasañan pohjoisempaan osaan, jossa ehkä Madridin paras olutbaarikeskittymä. Lounasaikaan tosin vain yksi baari auki, toinen alueen Oldenburg-oluthuoneista, tämä Hartzenbusch-kadulla. Ei löytynyt mitään ennen kokeilematonta olutta. Taksilla viikon kolmanteen taidemuseoiskuun, nyt Thyssen-Bornemisza, joka mukavasti kokosi yhteen valtavan kokoelman vanhempaa ja uutta materiaalia. Kävelemällä pyöräilybaariin Reina Sofian taakse. Hillitön helle edelleen, ainakin 30 C. Pieni hieman tunkkainen baari, kuusi hanaolutta, mukavasti sentään varjoisa patio. Paikan nimikko-olut 5,5%, baarimestari ei osannut englantia sanaakaan, panimo jäi epäselväksi. Samea, hedelmäinen, pihkaa, mutta ei tarpeeksi katkeroa. Madrid, El Pedal, 26.9.2013.
Futismatsin jälkeisessä adrenaliinihuumassa vahvaa tummaa belgityylistä tripeliä Toledosta. Tai varmaan oikeammin quadrupelia, 10,4%. Tosin panimo itse näyttää luokittelevan tämän barley wineksi. Pehmeää, ei paahtoa, ei kovin makea tai mausteinen. Toimii hyvin, ei kovin monimuotoinen, mutta tanakan täyteläinen kaikin puolin. Ostopaikka Sevilla, Lupulópolis.
Vuorossa Espanja-turneen jalkapallo-osuus. Edelleen paahtavaa hellettä, mutta onneksi matsi Sánchez Pizjuánilla alkoi vasta auringonlaskun jälkeen. Taksikuski huudatti nupit kaakossa Deep Purplen Highway Staria ja hoilasi mukanakin, mutta ajotyyli omituisen hillitty. Liput piippuhyllylle keskelle järjestyi helposti, 30 euroa kappale. Viereisessä baarissa rento tunnelma, Cruzcampoa muovituopista. Hyvin jyrkkä katsomo. Päädyt täynnä, pääkatsomo ei, kertoo ehkä Espanjan taloustilanteesta. Myöhemmin selvisi, että katsojia 32 000, stadionin kapasiteetti 45 000.
Sevilla on myynyt kesän aikana urakalla Navasin ja Negredon kaltaisia tähtiään, nyt avauksessa tunnetumpia nimiä vain Marko Marin ja Ivan Rakitic. Rayon joukkue itselleni kokonaan uusi tuttavuus. Sevilla hallisi, mutta passiivisesti. Sevillan uusi venäläinen Denis Tšeryšev loukkaantui vartin jälkeen, tilalle vanha soturi Piotr Trochowski. Samantien vapaapotku isännille, Rakitic antoi, tilanteesta rangaistuspotku, Rakitic pisti sisään. Rayo hieman piristyi, mutta ei maalin edessä pelkkää näpertelyä, Sevillalla parempia paikkoja, Rakitic hallitsi suvereenisti koko kenttää.
Toisella jaksolla peli avautui. Rakitic käänsi unelmavaparin muurin yli ylänurkkaan 53. minuutilla. Rayo kavensi yllättäen välittömästi terävällä Adrianin matalalla puskulla. Rayo innokas, mutta topparin toinen keltainen 65. minuutilla lopetti pyristelyn. Sevillan vaihtomies Carlos Bacca teki vielä lopussa kaksi maalia. Ei mitään korkeatasoista peliä, mutta silti viihdyttävää. Kerrankin saattoi katsoa jalkapalloa livenä palelematta vähääkään. Rayon pelaajat matkustivat seuraavana päivänä Madridiin samassa junavaunussa. Melko rauhallista tunnelmaa, tappion karvas kalkki varmaan vielä tuntui kurkussa.
Internacional meni yllättäen klo 16 kiinni, joten siirtyminen patiolle ruokakadulle. Alhambran perusversion hanatsekkaus. Paljoa tästä ei ole kertomista, Cruzcampon tasolla. Baarin miniatyyrivessa yläkerrassa, jossa käynnissä jonkinlaisen elokuvan kuvausvalmistelut. Näyttelijöitä meikattiin joka puolella, yksi naispuolinen (?) kaunotar meikkaamassa miesten eriössäkin, poistui anteeksipyydellen. Sevilla, Boca a Boca, 25.9.2013.
Sevillan katedraalissa perusteellista syntien katumispohdiskelua. Sevillan olutbaaritilanne vaikutti paljon heikommalta kuin kahden kaupan tarjonta, mutta jättikirkon läheisyydestä löytyi tämä kansainvälinen oluthuone. Elegantti perinteinen baari, lähinnä importteja hanassa, ei oikein mitään todella kiinnostavaa. Pullotarjonnassa esimerkiksi Judas, Belzebuth, Lucifer, Duvel, Satan, Biere de Demon, 666, joten kontrastia mukavasti katolisuusannoksen jälkeen. Päädyin lopulta kokeilemaan edellispäivänä tsekatun Córdoban moskeijan nimeä kantavaa olutta, panimon nimi tietysti sama kuin Granadan muslimimonumentilla. 7,2%, Cruzcampon Reservaa kevyemmän ja raikkaamman makuinen. Maissia mukana, makeahko, mutta hedelmäisesti. Ei ihan kehno. Sevilla, Cervecería Internacional, 25.9.2013.
Aamukävelyllä Sevillassa Guadalquivirin toisella puolella Trianassa. Kauppahallissa Taifan panimo ja anniskelupiste kalatiskin vieressä. Baari ei vielä auki, mutta mallassäkkejä nostellut kaveri arveli tilanteen korjautuvan noin "tunnin" päästä. Jos nyt oikein ymmärsin. Palasimmekin tunnin päästä, nyt baarista olisi saanut olutta "seuraavana päivänä". Ei auttanut, vaikka törmäsimme yllättäen XXXII Great Powerin omistajaan edellisillalta, mies esitteli "vanhat suomalaisystävänsä" Taifan johtohahmolle, mutta siltikään ei irronnut maistiaisia. Turhauttavaa.
Lounasolut Sevillan katedraalin kupeessa katukahvilassa, 6,4%. Meripihkan värinen, pehmeän maltainen bock, aavistus katkeron potkua jälkimaussa. Ei vakuuttavaa. Sevilla, La Ibense Bornay, 25.9.2013.
Imperial stout Granadasta. Lämpimänä hotellihuoneessa vaahtosi terhakkaasti ulos pullosta, mutta näytti lasissa rauhoittuneena lähinnä colalta. 9%, voimakkaasti paahtoa, makeaa siirappia, alkoholikin polttelee. Maltaisuutta on, humalointi ei tunnu. Loppujen lopuksi runko on hieman ohuehko. Vaikeissa oloissa juotu, mutta tuskinpa optimioloissakaan kovin vakuuttava. Ostopaikka Sevilla, Lupulópolis.
XXXII:n ainoaan pöytään aktivoitui varaus paikallisille olutentusiasteille, mutta kaupan olutmestari järjesteli meille tilaa ikkunalaudan äärelle. Pullokaapista löytyikin toinen IPA Navarrasta, upealla nimelläkin. 6,2%, humalina Columbus, Simcoe, Topaz, Centennial, Citra , Mosaic, Cascade, Chinook. Nyt lopulta alkoi spanski-IPAt toimimaan. Erittäin raikkaan hedelmäinen, pihkaakin mukana, katkeroa reippaasti, yksi parhaista oluista tällä reissulla. Sevilla, XXXII Great Power, 24.9.2013.
Sevillan vanha kaupunki lähes yhtä labyrinttimainen kuin Córdobassakin, mutta nyt onnistuin haistelemaan kerralla oikein kaupungin toisen laatukaupan sijainnin kuumassa pimeydessä. Mielikuvituksellista XXXII Great Power Beer & Wine -nimeä kantava putiikki pieni, ei muita asiakkaita, pieni maistelutila, hyvin avulias isäntä. Dougall'sin summer alea sain pienen maisteluannoksen, mutta päädyin silti ottamaan pintin IPAa kovamaineiselta Navarran panimolta. Pelkällä IPA-nimellä ei netistä speksejä löydy, mutta tarkempiakaan koordinaatteja ei hanaoluesta ollut tarjolla. Hyvin samea, hieman lantamainen, belgityyliä muistuttava. Nahkeaa, ei katkeroa, ei erityisen voimakkaasti hapanta, mutta silti hieman Bretta-fiilistä. Lämmetessä happamuus korostuu. Sevilla, XXXII Great Power, 24.9.2013.
