Pitkästä aikaa tuntumaa The Kernelin oluisiin. 5,7%, lievästi utuinen, parempaa vaahtoa nyt. Todella voimakas pihkaisuus, Chinookia todellakin reippaasti annosteltu. Kuohkean pehmeää, melkein cask-tunnelmaa. Centennialin sitrus ei paljon saa tilaa, mutta kyllä sekin hieman päätään nostaa. Hienoa retrofiilistä siis, mutta ei tämä ehkä kuitenkaan enää 2020 niin hienolta tunnu. Peräkärryä ei ole unohdettu, session katkerin olut on kyseessä. Panimo on selvästikin edelleen vireessä. Panema, 4.2.2020.
tiistai 4. helmikuuta 2020
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Meinaatko Arde retrofiiliksellä että sitten kun sitä kirkasta ja katkerampaa olutta saakin, ei se ehkä olekaan niin huimaa kuin ajatteli. Näin itselle käynyt viime aikoina parikin kertaa. Onko tässä mehuoluen valtakaudella oma maku muuttunut niin paljon että kirkas IPA onkin superhyvää vain muistoissa?
Juuri tuota tarkoitin. Muitakin esimerkkejä on tullut vastaan. En silti vielä usko, että se koskee kaikkia kirkkaita IPOja. Kyllä sieltäkin vielä huippuyksilöitä löytynee.
Lähetä kommentti