Päivän Helsingin Sanomissa oli muistokirjoitus Alfred Varkista. Varkki oli Vaalan lukion rehtori ja samalla matematiikan opettajani lukion ensimmäisellä luokalla 1978-79. Varkki oli aina harmaaseen pukuun sonnustautunut auktoriteetti, josta huokui omalaatuista karismaa. Mies vaikutti erittäin asialliselta, mutta hän saattoi yllättäen pudotella oppitunnilla omaperäistä, jopa absurdia, huumoria. Olin siihen asti pitänyt matematiikkaa oppiaineena muiden joukossa, mutta Varkin johdatuksella aloin nähdä siinä kiehtovuutta ja kauneutta. Tämä johti suoraan siihen, että pääsiäisenä 1980 päätin hakeutua opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia Oulun yliopistoon. Ilman tätä päätöstä elämäni olisi epäilemättä ollut aivan toisenlaista. Varkki oli siis yksi elämäni kulkuun eniten vaikuttaneista ihmisistä. Matematiikan lumo haihtui sitten nopeasti opiskeluaikana muiden kiinnostusten tieltä, mutta se on eri asia.
En tiennyt, että Alfred Varkki oli inkeriläinen. Se ei ollut ihme, tuskinpa 1970-luvun suomalaisessa ilmapiirissä kannatti mainostaa Inkeri-taustaa. Harvinainen nimi kiinnitti huomiota, mutta en miettinyt asiaa sen enempää. Huomaan, että hän oli silloin 41-vuotias. Varkki vaikutti huomattavasti vanhemmalta, mutta se voi tietysti johtua 16-vuotiaan pojan näkökulmasta. Mutta ei lapsuuden karmeat kokemukset varmaankaan keventäneet askelta. Pitkän elämän hän kuitenkin on elänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti