Takaisin Suomen Olutseuran bussiin Kräköstä ja kauemmas itään. Takatalon tila ei ollut niin syrjäisessä sijainnissa kuin kuvittelin. Pietarin moottoritieltä käännyttiin Kattilaisten kohdalla vanhalle Vaalimaan tielle, tuttua harjoitusmaastoa RUK-talvelta 1981-82. Noin 10 km kohdalta sitten vasemmalle soratielle, pienen joen yli ja sitten Mikko Suur-Uski olikin jo tilan portilla vastassa.
Todellakin vanhaan maatilaan rakennettu panimoravintolakokonaisuus, varsin samantyyppinen ratkaisu kuin Haapalalla Vuokatissa. Olimme hiukan aikataulusta jäljessä ja Takataloon oli tulossa uudet vieraat vielä meidän jälkeen. Navettaan rakennetussa kompaktissa ravintolassa lyötiin pöytään makkarapannut, jotka huuhdottiin Suomen Parhaalla Oluella 2023, eli siis Mustakauralla. Hyvin toimi mahdollisimman raikkaanakin, totta kai.
Mikko veti sitten varsinaisen tastingin, joka aloitettiin persoonallisesti koko setin vahvimmalla. Eli Vahva Lager, joka ei siis ole balttiviinalager, vaan äärimmäisen sofistikoitunut maibock, nyt vuoden iässä ja 7,0 %. Sain maistaa tätä noin puoli vuotta aiemmin alkukesästä Konepaja Biergartenilla. Todella vakuuttavassa kunnossa nytkin. Sitten vuoroon läpimurtotuote Kylmäsavulager, johon tiivistyy koko panimon toiminta-ajatus. Eli mallasohra omilta pelloilta, kurvi Viking Maltin mallastamossa, sitten maltaat oman savustamon läpi ja keitto käyntiin. Savustamossa puuaines on tervaleppää ja katajaa. Takatalolla on aivan oma rauch-fiiliksensä tässä systeemissä. Monet tykkää, itse olen ollut varautuneempi, mutta vähitellen olen lämmennyt sille. Samaa savun otetta maisteltiin vielä Mustasavusta ennen kuin suu huuhdottiin Saaz-humaloidulla pilsillä ennen panimokierrosta.
Panimo on saman navetan takaosassa, ravintolasta ei näköyhteyttä sinne. Hygienia pidetään tietysti maksimissa ja Mikko riisutti meiltä jopa kengät panimon ovella. Tällaiseen en muista ennen törmänneeni pienpanimoissa. Samanlainen Meheenin kallis pullotuslaitteisto kuin Kråkölläkin. Päälaitteisto unkarilaista tekoa Agrometalilta. Kun palkintoja on tullut suokuokalla, niin Takatalolla pannaan koko ajan putket punaisina. Panimoalalla on vaikeat ajat, mutta Takatalo tekee voittoa. Aikaa olisi saanut olla vierailuun enemmän, mutta vaikuttava ja omaperäinen toimija Takatalo on. Oma mallastamokin on haaveissa, joten omavaraisuus on vain lisääntymässä. Otin vielä lisää maibockia for the road ja takaisin kohti Helsinkiä. Virolahti, Takatalo & Tompuri, 28.10.2023.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti