Broughton Champion Double Ale

Skotlantilainen sekoiteolut, strong alen ja porterin blendaus. Oletettavasti porterin puolelta pitäisi tulla paahteisuutta ja humalaa, skottilaisen vahvan alen suunnalta pehmeämpää maltaisuutta. Hieman epätavallinen valinta, alkuperäoluet eivät niin erilaisia kuin vaikka Yuengling Black & Tanissa, tai Guinness & Bass -cocktailissa. Broughtonin olut vaikuttaa lähinnä makealta porterilta, varsin miellyttävä täyteläisyys, lakritsaa ja sekahedelmää. Jälkimaku on ohuehko, mutta katkera, selvästi kuivempi kuin tyypillisessä skottialessa.

Highgate Davenports Top Brew Deluxe

Strong ale Walsallista Birminghamin kupeesta, etiketissä mainitaan mukana olevan vehnää ja siirappia, tämmöinen tieto ei odotuksia kohota. Varsin tasapaksu suoraviivainen maku, liikaa makeutta ja alkoholia, mallas ei tule esiin niin kuin pitäisi. Jälkimaku ei ole juurikaan kuivempi, sisällysluettelossa paljon humalalajikkeita, mutta niistä ei varsinaista aistimusta. Muistuttaa pahasti vahvennettua nitro-olutta, huono homma.

Hamburger SV - Stuttgart 2-0

Löysää pelailua arki-iltana Hampurissa, kotijoukkue kovin onnekas. Alussa hieman virkeyttä, HSV teki hylätyn maalin jo toisella minuutilla paitsioasemasta. 16. minuutilla Hitzlsperger kaatoi Jarolimin laatikossa, melkoisen kevyesti tuomittiin rangaistuspotku, jonka alkukauden tähti Piotr Trochowski latoi keskelle maalia ohi Lehmannin Neeskens-tyyliin. HSV hallitsi uneliasta ensi jaksoa, lopussa puolustaja Demel rynni laidalta läpi ja laukoi Lehmannin käden kautta ylärimaan. Stuttgartilla parempi ote toisella jaksolla, Hampurin maalivahti Rost torjui kahdesti Gomezin yritykset ja hyvän Hitzlspergerin kaukovedon. Ottelu ratkesi 74. minuutilla Mathijsenin kääntölaukauksen kimmottua puolustajasta vapaasti verkkoon. Kyläjoukkue Hoffenheim johtaa Bundesligaa 10 kierroksen jälkeen!

Fuller's Vintage Ale 2008

Jokasyksyinen vuosikertaolut Lontoosta. Kaunis meripihkan väri, toffeinen maltainen maku, alkoholiakin lämmittävästi, suhteellisen hiilihappoinen. Makeahko hillitty suutuntuma kääntyy jälkimaussa kuivemmaksi. Se ei ole kovin voimakas, mutta todella pitkä. Tässä oluessa humalalajikkeet vaihtuvat vuosittain, tällä kertaa Challenger- ja Northdown-humalat tekevät tehtävänsä, samat humalat viimeksi 2003. Rankasti humaloituja jenkkityyppisiä oluita tänä syksynä paljon juoneena perspektiivi vääristyy helposti ja on hieman vaikea arvostaa tällaista perinteistä brittiolutta. Selvästikään tämä ei kuitenkaan ole niin makeaa kuin 2007-pulloversio, siis parempi vuosikerta.

BrewDog Storm Islay Whisky Cask Aged IPA

Väri on kuin IPAssa, mutta savuinen viskin maku dominoi suutuntumaa. Koska suorastaan rakastan Islay-viskejä, tämä ei ole huono juttu. Alkoholia 8%, sitä voisi epäillä olevan enemmänkin. IPA-tyyli jää vähänepämääräiseksi, ei tästä kovin helposti huomaa mainostettuja Uuden-Seelannin humalia. Trooppisten hedelmien aromia ehkä paremminkin esillä, mutta ehkä kuitenkin vain rehellinen perusmallas savuisuuden taustalla. Oluena tämän ansiot jäävät hieman kyseenalaisiksi, mutta yleisempänä makuelämyksenä ehdoton huippukokemus. Helsinki, St. Urho's, 27.10.2008.

Finlandia Sahti

Maanantai on karu baaripäivä Helsingissäkin. Real alea oli turha kysellä Pullman Barissa, Black Doorissa, Olutkellari Helsingissä ja St. Urhon vaihtuvassa caskissa, Kitty'sissäkin oli samaa Merliniä kuin Oulussa. Niinpä kokeilin pitkästä aikaa maan kovamaineisinta sahtia. Samea kotikaljan väri, ei tietenkään vaahtoa, makeahko, tervainen, nykysahtityyliin en löydä katajaa tästäkään, jälkimaku on melko ohut, mutta jotain pihkaisuutta on mukana. Selvästi sahtitarjonnan parhaimmistoa, mutta ei tämä varsinaiseksi suosikiksi kohoa. Helsinki, St. Urho's, 27.10. 2008.

Samuel Smith's India Ale

Yorkshiren perinnepanimon India-olut USA:n markkinoille suunnattuna pullotteena. Hyvin hillitty, hedelmäinen, mutta humalaa jää amerikkalaistuotantoon tottunut pahasti kaipaamaan. Auringonlaskun väri ja mukava mallasrunko löytyy, mutta se tärkein puuttuu. Ehkä kohtuuton vertaus, mutta eilinen ruotsalainen Oppigårds pyyhkii tällä pöytää. Suomenlinnan Helsinki-Portteri mielenkiintoisesti tulossa real alena tänne, baarin toivomuksesta, panimo ei ole aiemmin real aleja tehnyt. Baari ei ole enää oululaisen baarikeisari Lanamäen omistuksessa. Helsinki, Olutkellari Helsinki, 27.10.2008.

Three Castles Barbury Castle, real ale

Lievästi mausteinen real ale, kullankeltainen, hieman samea. Kuiva jälkimaku, tuhkaisen humalainen kevyehkösti ja lyhyesti. Hieman jaksaa askarruttaa brittien into tehdä näin kevyitä (3.9%) oluita, kyllä tämä väistämättä jää vetiseksi, hieman pahvinenkin ja ohut tuntuma on. Ei vaikuttanut erityisen tuoreelta, mutta ei varsinaisesti pilallakaan. Baarissa hämmentävästi tarjolla hanassa Koff Jouluolutta (6%). Helsinki, Angleterre, 27.10.2008.

Stallhagen Höst

Uusi kotimaisiin pienpanimoihin erikoistunut baari, ulkona vielä rakennustelineitä. Tilana melko mielenkiintoinen, ei tosin asiakkaita paikalla. Ahvenanmaalainen syysolut on kuparinvärinen, makea, lager luultavasti. Melkoisen pliisu, mahdollisesti jokin pikkuvariaatio panimon oktoberfestbieristä. Hieman leipäinen, nahkea maku. Baari muistuttaa asetelmaltaan ja hieman miljööltäänkin Tukholman Glenfiddich Warehousea, joka keskittyy ruotsalaisiin pienpanimotuotteisiin. Helsinki, Villi Wäinö, 27.10.2008.

Stadin English Autumn Pale Ale

Samea, tuore, hyvin humaloitu, pihkaa ja männynneulasia, sekahedelmää. Sopisi jenkki-IPAksikin. Monesti Stadin Panimon aiemmassa elämässä tuotteet olivat ehtineet satunnaisen vierailijan kohtaamisessa jo pilaantua, mutta tämä oli erittäin hyvässä kunnossa. Hienoa, että panimo näyttää elinvoimaiselta epämääräisen tauon jälkeen. Helsinki, Kitty's, 27.10.2008.

Real Madrid - Athletic Bilbao 3-2

Tähtipakki Sergio Ramos penkillä kritisoituaan Bernd Schusteria lehdistössä. Ottelun alku pelkkää Wesley Sneijder -showta. Ensin mies yritti yllättää Bilbaon maalivahdin Iraizozin keskiviivalta Pele-tyyliin, vain vähän ohi. Sitten Sneijder vapautti Higuainin maalintekoon, tuomittiin paitsioksi, ei ollut. 13. minuutilla Heinze vapautti Sneijderin täydellisesti, johtomaali. Viisi minuuttia myöhemmin Sneijder osui vielä tolppaan. Bilbaollakin useita paikkoja avoimessa pelissä, mm. Gabilondo pujotteli koko kentän läpi, mutta viimeistely epäonnistui. Puolen tunnin kohdalla peli jo näytti ratkeavan, kun van der Vaartin hienosta ohjauksesta Higuain onnistui, Bilbaon puolustus todella passiivinen. Bilbao kuitenkin tuli tasoihin tuomarien avustuksella, ensin paitsion näköisestä tilanteesta Etxeberria kavensi Yesten syötöstä. Jakson lopussa outo rangaistuspotkutuomio, josta Iraola kavensi. Tunteet kuumenivat lopussa huomattavasti.

Madrid aloitti hirvittävällä tempolla toisen jakson. Higuain veti kaukaa hyvän vedon ylärimaan, minuuttia myöhemmin Heinze veti läheltä huonon vedon ylärimaan. Ratkaisu tuli 59. minuutilla, kolmas argentiinalainen Gago vei Yesteltä pallon ja vapautti Higuainin maalintekoon. 78. minuutilla suora punainen Bilbaon Amorebietalle, tuli melko kevyesti. Bilbao ei antanut periksi, Llorente sai vielä pallon tolppaan, mutta tappio baskeille tuli.

Oppigårds Indian Tribute

Ruotsalainen IPA Hedemorasta, oikein mukava, lähes loistava. Sitrushedelmää ja katkerohumalaa on hyvin nautinnollisesti. Mallasrunko ehkä voisi olla aavistuksen vahvempi, mutta ei sillä niin ole väliä. Muistuttaa hyvin paljon toista ruotsalaista, Nils Oscar India Alea, ehkä jokin keksimäisyys yhdistää.

Andrzej Wajda: Popiół i diament

Toisen maailmansodan viimeinen päivä Puolassa, jakautunut vastarintaliike tappaa nyt toisiaan. Hyvin tyylitelty tiheätunnelmainen leffa, teki suuren vaikutuksen ensinäkemältä 80-luvulla. Nyt katsottuna symboliikkaa on ehkä liikaakin. Monte Cassino mainitaan laulussa. Viittaus Wajdan edelliseen Kanał-leffaan, Zbigniew Cybulski käyttää tummia laseja, koska on viettänyt liikaa aikaa Varsovan viemäritunneleissa kansannousun aikana. Loppukohtaus ennakoi Godardin seuraavan vuoden A bout de soufflea, tässä elokuvassa ei tosin ole mitään koomista.

Goff's Merlin, real ale

Jälleen yksi Kuningas Arthurin pyöreän pöydän ritaritarinoista innoitusta ammentanut panimo. Cotswoldsista läheltä Walesia Ales of the Round Table -kausiolutsarjaan kuuluva Merlin on pähkinäisen maltainen suutuntumaltaan ja nielaisun jälkeen leviää jälkimaussa kuivaa humalaa. Tasapainoinen ja nautinnollinenkin sessio-olut, alkoholia 4,3%. Oluthuone Leskinen, 26.10.2008.

Martin Scorsese: Gangs of New York

Verinen tarina sisällissodan aikaisesta New Yorkista. Pääkiista näyttää olleen irlantilaisten maahanmuuttajien ja epämääräisten "alkuperäisten" protestanttiamerikkalaisten välillä Five Pointsin slummin alueella, joka sijoittuu suunnilleen nykyiseen Manhattanin Chinatowniin. Yksinkertainen kostotarina, ylipitkä ja raskassoutuinen. DiCaprio on taas kerran katastrofi, onnistuu tässäkin näyttämään pikkupojalta. Day-Lewisin maskeeraus on lähinnä naurettava ja Cameron Diazkin on aivan pihalla. Etnisten ryhmien kuvaus ehkä parasta kokonaisuudessa, suhteellisen vivahteikasta ja ajankohtaista kunnallispolitiikkaa mukana. Scorseselle tyypillinen väkivallan estetisointi on vain ja ainoastaan vastenmielistä, kaikki älyllinen argumentointi sen puolesta on teeskentelyä. Peckinpah onnistui siinä, Scorsese ei koskaan. Lopun mahtipontinen kuva World Trade Centerin tuplatorneista ei paranna kokonaisuutta.

Hannover 96 - Werder Bremen 1-1

Ei mitenkään hyvätasoinen peli, paljon huonoja syöttöjä. Entinen Werder-pelaaja Schulz puski 9. minuutilla kulmapotkusta etukulmasta sisään. Almeida tasoitti 40. minuutilla, kun Hannoverin puolustajat pelattiin täysin ulos. Tällä kaudella loistanut Musut Özil rakensi aiemmin hyvän paikan, mutta muuten hän oli tuuliajolla, monta hukattua tilannetta. Forssell pelasi runsaan tunnin, ei saanut syöttöjä kärkeen, jäi yksinäiseksi. Kentän kuningas Hanoverin reservikoppari Florian Fromlowitz.

Leif GW Persson: Lindamurha

Perssonin romaani on varsinainen poliisiproseduraalikuvaus, koko kirja vain ja ainoastaan yhden murhan tutkimusta. Päärooliin tunkee Perssonin aiemmissa romaaneissa sivuhenkilönä esiintynyt Evert "Supersalami" Bäckström, ruotsalaishahmoksi poikkeuksellisen alkoholisoitunut sovinisti. "Prinssinakki" Bäckströmin rasvaisten ajatusten esiintuonti dialogin keskellä muistuttaa Jope Ruonansuun sketsien rakennetta. Tämä onkin hyvin humoristinen teos Perssonin pariin aiempaan verrattuna, tosin Perssonin omien kommenttien perusteella komiikka on tahatonta. Karikatyyripiirteistä huolimatta Bäckström ei ole aivan yksinkertainen hahmo. Tyyppi juo koko ajan "pilsneriä", pitäisi nähdä ruotsinkielinen alkuteos ja siellä käytetty termi. Asiayhteydestä voi päätellä, että kyseessä ei ole ruotsalainen folköl, mellanöl eikä suomalaistyyppinen ykkösolut. Tuskinpa kyseessä on myöskään laadukas voimakkaasti humaloitu pils-tyyppinen olut, vaan luultavasti tavanomainen Systembolagetista ostettu starköl.

Käytännössä koko romaani tapahtuu Smoolannin jalkapallokaupungissa Växjössä. Tarina on jokseenkin yksiulotteinen ja puuduttavakin, ainakin verrattuna aiempiin lukemiini Perssonin romaaneihin. Ehkä jonkinlainen väliteos, vaikka Perssonin asiantuntemuksessa ja kerronnassa ei ole mitään vikaa. Ruotsalaisdekkareiden leipälaji, yhteiskuntakritiikki, on tietysti esillä, mutta melko viitteellisesti. Kirjan rakenne hieman tökkii, yli 400 sivua seurataan Bäckströmin toilailuita, kunnes lopussa Växjöön saapuu timantinkova ja veitsenterävä naiskaksikko setvimään sotkut. Ironisesti heidän roolinsa jää kuitenkin melko marginaaliseksi. Kirjan nimeä sopii ihmetellä, ilmeisesti kääntäjä on ottanut sen suoraan Lindamordet-termistä, Ruotsin poliisislangissa kai on tapana kutsua (naisten seksuaali)murhia uhrin etunimen perusteella. Suomessa näin tuskin on. Suomeksi kai sitä paitsi pitäisi kirjoittaa väliviivalla, Linda-murha. Mielenkiintoisesti Persson kritisoi termiä kirjan lopun liitteenomaisessa kuvauksessa erään romaanihenkilön tekemästä väitöskirjasta.