Edith Carlmar: Ung frue forsvunnet

Edith Carlmarin esikoisohjaus oli tunnelmallista kohtalonoiria parhaimmillaan, mutta tämä myöhempi teos vuodelta 1953 on valitettavasti paha kalkkuna. Kyseessä on kovakätinen huumevalistusleffa naurettavimmasta päästä. Kirjasivistynyt museomies yrittää kasvattaa alavireistä nuorikkoaan huomaamatta tämän narkkarielämää. Elokuvan alussa jonkin verran ryhdikästä poliisiproseduraalia, kun naisjepari jäljittää kadonnutta edustusrouvaa Oslon kuraisilla sivukujilla. Pitkä takauma kerii sitten paketin auki moralistisella ylemmyyden paatoksella. Ikävä kyllä Reefer Madness -tyylinen camp-tasokin puuttuu teoksesta.