maanantai 1. heinäkuuta 2019

Engel Premium Pils

Joskus 1990-luvulla Oulussa järjestettiin Weindorf-viinijuhlia, joissa oli mukana saksalaisia oluitakin. Sieltä lunastin mukaan Engel-panimon kahvatuopin, joka on edelleen tallessa. Join silloin Alt Crailsheimer Dunkelia, mutta panimon oluita ei ole sittemmin osunut kohdalle. Panimo on siis Crailsheimissa Baden-Württembergin valtiossa Schwäbisch Hall -alueella lähellä Baijerin rajaa. Ei pidä sekoittaa Baijerin Engelbräu Rettenberg -panimoon, jonka tuotteita on myös Suomessa näkynyt. Nyt Alko on hankkinut Crailsheimista pilsiä, joten sain lopulta tuopin nimikkokäyttöön. Kierrekorkki, todella harvinaista, en muista pitkään aikaan törmänneeni, litran suomalaisissa jättibulkkipulloissa taisin viimeksi nähdä. 

Pilsissä 4,9%, Spalter-humalia. Heikosti vaahtoa tuli kahvatuoppiin, pils-lasi olisi tietysti ollut asianmukaisempi. Kirkas kultainen juoma. Makean maltainen tuoksu. Pehmeän maltainen maku, vähän hiilihappoa. Eteläsaksalaiseen tyyliin tämä ei ole niin kuiva kuin pohjoisemmat edustajat. Hyvin puhdas, mutta väistämättä kokonaisuus on vaisuhko. Takamatkalla on nimittäin hiljaisempaa, kyllä oluessa katkeruutta on, mutta kovin hintelästi, tämä menisi kevyestä hellesistä täydestä. 

Tuopissa on muuten vuosiluku 1877, mutta pullossa 1738. Netistä löytyy asialle selitys, panimo on alunperin 1700-luvulta jossain muodossa, mutta Georg Fach osti sen 1877. Tuopissa on Fachin pärstäkuvakin, mutta nykyisin panimo on päättänyt unohtaa heebon ja markkinoi oluttaan vanhemmalla vuosiluvulla. 1738 on kyllä aika kevyttä kamaa Saksan markkinoilla, joten hieman halpamainen vaikutelma kuviosta tulee. Ostopaikka Helsinki, Kallion Alko.

Ei kommentteja: