Pääsin vuoden alussa maistelemaan tätä altia suoraan panimon käymistankista, mutta silloin olut oli ehkä vielä kehittymässä. Nyt sitten lopputuotetta pullosta. Sticke-termistä huolimatta ei kovin vahva versio altbieristä, 5,5 %. Näköjään ruista on edellisen Etkon tapaan tässäkin mukana. Pullossa ei ole mainintaa, mutta panimolla kuulin, että Ariana olisi tässä kuivahumalana. Oikeaoppinen mahonginruskea väri, ehkä altien skaalan tummemmasta päästä. Tuoksu on maltainen, myös kypsää hedelmää, luumumaisuutta. Jotain mausteisuutta myös, tulee ehkä rukiista tai Arianasta. Pehmeää maltaisuutta, pähkinääkin löytyy. Hedelmäisyys ei niin selvää kuin tammikuussa, silloin olut tuntui enemmän brown alelta. Nyt tämä on puhtaammin altia, varsin kuivaa. Jonkinlainen ohuus on mukana, vaikka siis perusaltia vahvempi tuote kyseessä. Samoin raikkaus voisi olla parempaa. Pidin kuitenkin selvästi enemmän nyt kuin esiversiosta. Ostopaikka Helsinki, Stadin Panimo.
tiistai 24. maaliskuuta 2020
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Liittyykö Tim Webb mahdollisesti tapaukseen?
Ei oikeastaan. Kotona otetut olutkuvat ovat vain niin tylsiä, että ajattelin ottaa taustaksi kuvia olutkirjoista. Ensimmäiseksi otin taustoja Michael Jacksonin Suuresta Olutkirjasta ja nyt on menossa Tim Webbin ja Stephen Beaumontin The World Atlas of Beer.
Mitä tarkoitat Alt-tyylissä raikkaudella ja paljonko siinä olisi pitänyt olla Sticke-olueksi mielestäsi %:ja?
Mitä nyt raikkaus ja tuoreus on? Semmoista kuin se viime kevään muistikuvissa Düsseldorfin panimoravintoloissa oli. Ei tietenkään samanlaista voi odottaakaan suomalaiselta pulloaltilta. Uerigen Sticke on kai tyylin perusedustaja, siinä on 6,0 %.
Asian voi nähdä tässäkin valossa, ehken.
http://kusettaja.blogspot.com/2018/10/oluen-raikkaudesta-humaloinnista.html?m=0
Lähetä kommentti