Lueskelin 1970-luvun lopulla Filmihullu-lehteä, kun aloin kiinnostua enemmän elokuvasta. Lehden kirjoittajat listasivat vuosikymmenen parhaita elokuvia ja tämä naisohjaajan Hollywood-leffa herätti huomiota. Teos vaikutti olevan jopa neonoir eli modernimpi variaatio film noirista, johon olin kehittämässä intohimoa. Pääsin näkemään leffan vasta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Tykkäsin kovasti, mutta eihän se kuitenkaan ollut Chinatownin tai Farewell My Lovelyn tasoa, jonne olin jo odotuksia ladannut.
Nyt sitten vasta toinen katselukerta Reginan isolta kankaalta. Nimiroolien esittäjät Peter Falk ja John Cassavetes vievät mietteet helposti Cassavetesin omiin ohjauksiin, joita tämä dialogiin panostava neuroottinen elokuva eittämättä muistuttaa kovasti. Mikey & Nicky kuvattiin jo 1973, mutta ulos se pääsi vasta 1976 vaikeiden jälkituotantovaiheiden myötä. May tunnetaan komediallisuudestaan ja mustaa komediaa tässäkin on ehkä havaittavissa. Varsin synkkä kokonaisvaikutelma kuitenkin on. Elokuva sijoittuu Manhattaniin, mutta on kuvattu Philadelphiassa ja Los Angelesissa. Tummien katujen noir-fiilikset tavoitetaan varsin hyvin, mutta näytelmällisyys ja varsinkin Cassavetesin yliaktiivinen roolisuoritus ottivat itseäni päähän. Ensivaikutelman rosoisuus ja konventioiden välttely vaikuttavat nyt kovin teennäisiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti