Tukholman lähiöpanimosta vahvaa IPAa, 9,0 %. USA:n sisällissodan aikaisesta etelävaltioiden pääkaupungista Virginian Richmondista The Veil kumppanina. Alkon mittauksessa hämmentävät 150 EBU, muuten netissä 65 IBU. Sameaa, kaunista. Trooppiset hedelmät tuoksussa. Maussa on pehmeää nektaria, aprikoosia, mangoa, passionia. Omnipollon brändi tuntuu menneisyyden tunkkaiselta hapatukselta nykyskenessä, mutta virtaa vaikuttaa vanhuksessa vielä olevan. Tämä on ryhdikästä tavaraa. En tiedä mitä Alkon tyypit ovat nauttineet, mutta ei tässä 150 EBUn katkeruutta ole. Panimon oma ilmoitus 65 IBU on uskottavampi, mutta tässä vahvuudessa sekin maussa heilahtaa sivuun. Miellyttävää tasapainoista tavaraa kokonaisuutena. Oluthuone Haka, 22.3.2025.
lauantai 22. maaliskuuta 2025
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Sitten kipin kapin Olarin taproomille kyselemään uutta 500 IBUn ipaa. Oli melkoista tavaraa, kun torstaina päästiin maistamaan.
https://scottjanish.com/dry-hopping-effect-bitterness-ibu-testing/
Tldr: Ebu-mittausmenetelmä palveli hyvin aikoina, jolloin iso %-osuus humalaa mennyt keittoon; nykyaikana kun tämä suhde on usein juuri päinvastainen (10% keiton ainaka ja 90% kuivahumalointiin vaikka) korkea lukema vain antaa vihjettä, että kokonaisuudessaan humalaa on käytetty paljon.
Mitä enemmän DH humalaa, sitä matalammaksi subjektiivinen katkero laskee, ja mittauksilla saatu EBU-lukema nousee.
Oikein mielenkiintoista nuo EBU-mittaukset.
Kopion tähän Olutopas-foorumilta nimimerkin Kopula kommentin:
"kopula Kirjoitti:
Arden blogi ei enää mahdollista kirjautumattomia kommentteja, mutta tänne voi vielä kommentoida kommentteja:
Nimimerkki rbrt kirjoittaa seuraavaa: "Mitä enemmän DH humalaa, sitä matalammaksi subjektiivinen katkero laskee, ja mittauksilla saatu EBU-lukema nousee."
Jos tämä pitäisi paikkansa, lähes kaikilla NEIPOilla pitäisi olla suuri katkeromittauslukema eli EBU-arvo. Näinhän ei suinkaan ole, vaan on yleistä nähdä voimakkaan aromikkailla NEIPOilla lukemia alle 60 EBU:n, etenkin eurooppalaisissa esimerkeissä. Usein koko lukema tosin jätetään nykyään ilmoittamattakin.
Aromihumaloinnissa käytetään lajikkeita, jotka tuottavat mahdollisimman paljon haluttua aromia. Sellaisissa lajikkeissa iso-alpha-happopitoisuus on yleensä matala. Lisäksi ja olennaisesti katkeron imeytyminen ollakseen tehokasta vaatii humalan lisäämisen jo keittovaiheessa, kuten kommentoija kirjoittaakin. Näistä syistä humaloinnin kokonaismäärästä ei voi päätellä katkeruutta ja jos kuivahumaloinnin suhteellinen osuus kaikesta humaloinnista on korkea, se viittaa matalaan subjektiiviseen katkerokokemukseen.
IBU-lukeman voi panimo halutessaan käsittääkseni myös mitata jo vierteestä, jolloin kuivahumalointi ei vaikuta asiaan mitenkään. En myöskään ihan ymmärrä, miten EBU-lukema saadaan korkeaksi jos iso-alpha-hapot eivät ole imeytyneet, kuten kuivahumaloinnin kohdalla käy – ellei sitten vain laskennallisesti jotain tuotearvoja katsomalla.
Ei ehkä aivan tarkkaa tekstiä tämäkään, mutta kommentoijalla nyt joka tapauksessa meni puurot ja vellit vähän sekaisin."
Nimimerkkinä ”rbrt” vastaan, että kannattaa ehdottomasti lukea blogipostauksen, jonka linkasin, eikä kiinnitää liikkaa huomiota mun tldr tiivistelmään jonka pätee joskus, ja toisten tai ei. -robert kubala
Lähetä kommentti