Suhteellisen tavanomainen poliisiromaani Islannista. Poliisipäähenkilöllä rikkinäinen perhe, huumeita joka puolella, mustaa huumoria, sataa koko ajan. Alkuteos on vuodelta 2000, joten Islannin talouskuplan hurjimmat vuodet olivat vielä kaukana edessäpäin, pientä kritiikkiä äkkirikkaisiin kuitenkin havaittavissa. Tapahtumia taustoitetaan 60-luvulle, karkeaa väkivaltaa, perinnöllisiä tauteja lähes sisäsiittoisessa saarivaltiossa. Jännite on varsin löysä, tekstitaikina valuu eteenpäin heikolla rytmillä. Varsinkin puhekielen käännös kömpelöä, ehkä muutkin heikkoudet johtuvat suomennoksesta. Kyllästyin hyvin nuorena englanninkielisten kirjojen kehnoihin suomennoksiin, ehkä pitäisi nyt opetella islantiakin.
sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
Arnaldur Indriðason: Räme
Suhteellisen tavanomainen poliisiromaani Islannista. Poliisipäähenkilöllä rikkinäinen perhe, huumeita joka puolella, mustaa huumoria, sataa koko ajan. Alkuteos on vuodelta 2000, joten Islannin talouskuplan hurjimmat vuodet olivat vielä kaukana edessäpäin, pientä kritiikkiä äkkirikkaisiin kuitenkin havaittavissa. Tapahtumia taustoitetaan 60-luvulle, karkeaa väkivaltaa, perinnöllisiä tauteja lähes sisäsiittoisessa saarivaltiossa. Jännite on varsin löysä, tekstitaikina valuu eteenpäin heikolla rytmillä. Varsinkin puhekielen käännös kömpelöä, ehkä muutkin heikkoudet johtuvat suomennoksesta. Kyllästyin hyvin nuorena englanninkielisten kirjojen kehnoihin suomennoksiin, ehkä pitäisi nyt opetella islantiakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ilman muuta kannattaa opetella islantia.
Toki amerikankielinen versio on hyvä. Suomenkielistä en ole lukenut.
Lähetä kommentti