Pääsin lukemaan julkaisemattoman romaanikäsikirjoituksen. Teoksen otsikko on ironinen, nyt ei todellakaan keskitytä perusbulkin kiskomiseen. Kyseessä on klassinen kasvukertomus, kertojana on aloitteleva olutharrastaja, joka parin pitemmän linjan ekspertin johdattelemana vihkiytyy olutkulttuurin saloihin. Ja ehkä samalla muuhunkin. Tarina muistuttaa Sideways-viinielokuvaa, se mainitaankin tekstissä, mutta silti omaäänisesti mennään, hyvin roadmovie-hengessä. Liikkeelle lähdetään tutunoloisesta oululaisesta olutbaarista ja Transporter vie sitten pitkän viikonlopun aikana Kuopion, Savonlinnan, Tampereen ja Turun kautta Helsinkiin olutmaistelukilpailuun. Matkalla päähenkilölle ja lukijalle selvitetään modernin olutkulttuurin kaikki tärkeimmät aihealueet. Välillä lähes oppikirjamaisella otteella, se on ehkä romaanin alkupuolen rasitekin, varsinkin jos lukija ei (ennestään) ole olutintoilija. Sävy on koominen, ihmissuhdekiemurat saavat enemmän tilaa tarinan loppupuolella.
P:n (jota en sivumennen sanoen tunne) teksti satsaa dialogiin, joka toimii luontevan eleettömästi tarinan kuljettajana. Henkilöhahmot ovat varsin täyteläisiä ja selvästi toisistaan poikkeavia. Naiset ehkä ohuempia, osittain rakenteesta johtuen, esim. tärkein naishahmo kuvataan lähes pelkästään kertojan kautta. P käyttää paljon viittauksia muuhun populaarikulttuuriin, varsinkin elokuviin ja musiikkiin, myös Tex Willer on keskeisessä roolissa loppuun asti. Unenomaisimmassa jaksossa jossain hämäläisessä rantamökissä päähenkilö kohtaa epämääräisesti tutun megatähdenkin. Vaikea arvioida julkaisukelpoisuutta, teksti vaikuttaa valmiilta, mutta onko kustantajan kannalta olutpainotus liian marginaalia tai onko muussa aineksessa riittävästi potentiaalia. Itse ahmin alkupuolen innostuneesti, mutta tahti hieman hiipui loppuvaiheissa. Se on selvää, että Suomessa olutharrastusta ei ole tätä ennen fiktiossa kuvattu tässä laajuudessa, ei lähellekään.
P aikoo muokata tarinaa loppuvuoden aikana ja käsikirjoitus lähtee alkuvuodesta kustantajien arvioitavaksi.
sunnuntai 8. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti