lauantai 7. elokuuta 2010

AC Oulu - HJK 1-1

Pitkästä aikaa innostuin lähtemään katsomaan suomalaista jalkapalloa, kun sää ei haitannut ja paikalla maan ykkösjoukkue. Castrenin kentän puitteet yhtä surkeat kuin vuosia sitten. Yleisöä yllättävän vähän, silti kauden ennätysyleisö 2400 henkeä. Tunnelma säälittävän vaisu. Alussa Oulun kevyttä painostusta, mutta ei minkäänlaisia maalintekotilanteita koko ensi jaksolla. Löysää keskikenttäpelailua, HJK oli varmaan väsynyt Partizan-selkäsaunoista. Kentän mielenkiintoisin pelaaja Johannes Westö, jonka sedän romaanin sain äskettäin luettua. Näin nyt Westön ensi kertaa livenä, taitava pelaaja, hankki yhdelle oululaiselle varoituksen ja toisen jakson alussa loi itselleen vetopaikan, pahasti ohi. Westö näytti joukkueensa taitavimmalta, joten erehtymätön Muurinen poisti tietysti pojan tunnin kohdalla. Toinen jakso hieman virkeämpää peliä, Oulun vaihtomies Joonas Pennasella maalintekopaikka 54. minuutilla, yli meni. Heti perään Jonke ja Yobe rakensivat nopeasta hyökkäyksestä rangaistuspotkun, jonka pakki Kukka sai sisään. HJK ryhtyi pelaamaan ja 72. minuutilla tyylikäs läpisyöttö keskelle, ex-oululainen Mäkelä tasoitti. HJK:lle hienoisesti ote lopussa, mutta ei lisää maaleja. Tasapeli näytti tyydyttävän molempia. Ehkä sitä on liian kriittinen kotimaista futista kohtaan, mutta vaikea on innostua, kun on tottunut katsomaan pelejä Milanossa, Madridissa tai Gelsenkirchenissä. Ja Oulussakin oli paremmat fasiliteetit Raatissa jo 1980-luvun alussa.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Koititkos kovasti nostaa säälittävän vaisua tunnelmaa? :)

Ari Juntunen kirjoitti...

En varmaankaan, mutta jalkapallokenttä on niin suuri, että kunnon tunnelmaan tarvittaisiin kymmenen kertaa enemmän ihmisiä. Pahasti kyllä masennuin suomalaisen ja oululaisen jalkapallon tilasta.