keskiviikko 24. marraskuuta 2010
Esox Saison
Toinen kokeilu oululaisesta kotioluttuotannosta. Tämä on suunnilleen samanväristä kuin eilinen California Common, mutta huomattavasti eläväisempää. Vaahtoa muodostuu reilusti, pyrkiipä olut välittömästi pullosta uloskin omin voimin. Belgihiivan huomaa heti, hiilihappoisuus on vahvaa. Hedelmää löytyy, vahva humalointi. Hiivasta huolimatta tämä muistuttaa silti huomattavasti eilistä olutta, olisiko jo talon maku muodostumassa. Tässä pitäisi olla mausteita, jopa mustapippuria korianterin ja sitrushedelmäkuorien joukossa. Mausteisuutta on, mutta sen voisi periaatteessa laskea humalankin tuotokseksi. Ei ehkä sentään Styrian Goldingsin aiheuttamaksi, joka spekseissä mainitaan. Mausteisuus on siis kohtuullisen hillittyä, ehkä edelleen päällä oleva kurkkukipu esti tarkemmat aistimukset. Reseptissä on myös kaura ja dextroosi, siis rypälesokeria käsittääkseni, alkoholia noin 7,5%, valmistettu toukokuun lopussa. Makeampi tämä onkin eiliseen verrattuna, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Hiivan lisääminen tuo odotetusti täyteläisyyttä enemmän. Oluen laadukkuudesta ei enää hämmästynyt, tämä on varsin hienostunut herrasmiestulkinta saisonista, ei mitään ekstreemiä, ei myöskään happamuutta, jota joissakin saisoneissa esiintyy. Ehkä pidin hieman enemmän California Commonista kuin tästä, mutta kyseessä on enemmän omat mieltymykset kuin itse oluiden laatuerot. Väkisin tulee mieleen, että jos kotioloissa voi tehdä näin hyvää olutta, niin miksi sitä ei tekisi itsekin. Ei se vaan taida olla niin yksinkertaista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hyvä, että olut maistuu :) Molempiin maistamiisi olen itsekin melko tyytyväinen, kuuluvat parhaisiini.
Lähetä kommentti