lauantai 22. kesäkuuta 2019

Joe Gores: A Time of Predators

2011 kuollut Joe Gores näyttää jäävän historiaan lähinnä suurena Dashiell Hammett -fanina, pääosin vuoden 1975 Hammett-romaanin takia, jossa Hammett tekee fiktiivisen paluun yksityisetsiväksi. Gores on itse osasyyllinen tilanteeseen, koska julkaisi vielä viimeisenä teoksenaan The Maltese Falconille prequelin. Asian tila hieman harmittaa, koska Gores oli niin paljon muutakin, 1970-luvun paras rikoskirjailija George V. Higginsin ja Elmore Leonardin rinnalla. Ross Thomas on samaa tasoa, mutta hänet luokittelen espionage-genreen. Goresin tuotannosta on edelleen merkittävä osa itseltäni lukematta. 

Hankittuani Amazon Kindlen odotin pääseväni sen kautta käsiksi harvinaisempaan kamaan. Ja toden totta, Joe Gores -haku tuotti herkullisia tuloksia. Nyt sitten lopulta sain luettavaksi Goresin esikoisteoksen vuodelta 1969. Gores oli tässä vaiheessa 38-vuotias, toiminut monenlaisissa ammateissa, mutta myös kokenut kirjoittaja. Gores senttaili lyhyitä tarinoita moniin julkaisuihin, aitoon Hammett/Chandler -tyyliin. Esikoisromaani on heti brutaalin tehokas, näkökulmaa vaihdellaan ripeästi, myös rikollisten suuntaan. Ollaan Goresin mukavuusalueella Bay Arealla, ei suoraan San Franciscossa, vaan Stanfordin yliopiston seudulla sittemmin Silicon Valleynä tunnetulla kolkalla. Törkeitä pahoinpitelyjä ja joukkoraiskauksia, kipeitä moraalisia kyseenalaistuksia. Henkilöhahmot kyllä jäävät melko luonnosmaisiksi, tämä ei ole lähellä Goresin parhaita teoksia. Raiskausten kuvaus on kyseenalaista nykynäkökulmasta. Vigilantismin kypsyttely on suhteellisen mekaanista, mutta loppuratkaisut varsin persoonallisia. Teksti kulkee erittäin hyvin jo tässä vaiheessa.

5 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Entapa Charles McCarry? Koitin aloittaa The Tears of Autumnin mutta kun sijoittuu vuoteen 1963 ja puhutaan Zimbabwesta niin lopetin siihen paikkaan lukemisen.

Itsellani on Kindlen eka malli vuodelta 2010 tai 2011, luen tai en niin ladata tarvii vain kerran 6 viikossa. Herateostoksia tulee tehtya, laitteen huonoin puoli. Mutta joskus kun on joku kirja joka kutittaa ja heti taytyy saada lukea niin Kindle on hyva.

Fyysiset kirjat ostan usein worldofbooks.commista, nettidivari, Britteihin ei postikuluja ja Suomeenkin vain £2. Tuolta saa 60/70-luvun pokkaria kolmeen neljaan puntaan, ja DVDt.

Juha

Ari Juntunen kirjoitti...

McCarryn nimeen olen törmännyt, mutta enpä ole tullut lukeneeksi mitään. Outo tuo Zimbabwe-juttu, kirjahan julkaistu 1974 ja Zimbabwe-nimen käyttö silloin todella harvinaista.

Nimetön kirjoitti...

Juu kirja siis sijoittuu vuoteen 1963 ENNEN Kennedyn salamurhaa, ja puhuvat diplomaattikutsuilla kuinka Afrikan maat kuten Zimbabwe saaneet itsenaisyyden, eli kirjailijan historian tietamys oli aika kyseenalainen...
Juha

Nimetön kirjoitti...

Juu talla kertaa se on meikalainen joka on hieman hidas...1974 kirja, oliko zimbabwe sanana silloin olemassa, ehka vasemmiston piirissa? Oliko kirjailija vassari? Onko Rhodesia muutettu Kindle-versioon zimbabweksi (tuntuu epatodennaikoiselta)?

Anekdoottina, muistan kun yksi kaveri sai vihdoinkin britti-passin ja kuinka onnellinen han oli ,vuosikausia oli zimbabwen paska-passilla koittanut matkustella ja aina ongelmia.

https://youtu.be/41-dLH5YqeU

Ari Juntunen kirjoitti...

Vanha nimi se on ja vastarintaliike ryhtyi sitä 1960-luvulla käyttämään, mutta jenkkikirjailijan käyttö outoa. Koulukartastoissa 1970-luvun alussa se oli vielä Etelä-Rhodesia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Zimbabwe#Etymology