tiistai 27. toukokuuta 2008

An Evening with John Fogerty

Kun Creedence Clearwater Revival hajosi, John Fogerty piti musiikinjulkaisussa ja kiertueissa todella pitkiä taukoja 70/80/90-luvuilla. Mies jäi äärimmäisen etäiseksi ja kun Fogerty sitten saapui 1997 Helsinkiin keikalle, tilanne tuntui lähes unenomaiselta. Keikka oli hieno, mutta jotain jäi vähän hampaankoloon, niin hieno se ei ollut kuin CCR:n ihmeenomaiset levytykset. Sittemmin Fogerty on esiintynyt usein, Suomessakin, ja näin hänet lyhyellä keikalla Orlandossa 2004 Kerryn kampanjakiertueella. Nyt taas Helsingissä, bändissä taas Mellencampin superrumpali Kenny Aronoff, hänhän oli mukana jo 1997. Kitaristeja Fogertyn lisäksi jopa neljä, joista maineikkain Johnny Burnetten veljenpoika Billy Burnette, jonka mukaan yhden huhun perusteella olisi saanut nimensä rockabilly-termi.

Tavanomainen Born on the Bayou & Green River -aloitus, kitaravalli on hieman vivahteeton, kuohkeus puuttuu. Tämä on luultavasti Fogertyltä täysin harkittua, hän ei tavoittele ekonomista Creedence-saundia. Raaka rock-meininki taittuu välillä kantrikappaleilla, Lookin' Out My Back Door, Cotton Fields ja Blue Ridge Mountain Blues, niissä etualalla viulu, toimii loistavasti. Muutama erilainen valinta aiemmista Euroopan keikoista, kuten I Put a Spell on You ja varsinkin Sweet Hitch-Hiker, jossa bändi näytti voimansa, eri suunnalla kuin CCR. Bad Moon Risingissä taas Fogertyn tavanomainen vitsi, lauloi välillä "there's is a bathroom on the right". Uuden levyn kappaleista Broken Down Cowboy soi kauniisti ja levyn bravuuri Gunslinger ehkä hieman liian samantyyppisesti kuin levyllä. Keikan henkilökohtainen huipentuma oli Comin' Down the Road, single vuodelta 1973, jonka Fogerty esitti helmikuussa Grammy-juhlissa ja nyt ilmeisesti ensi kerran varsinaisella kiertueella, eturivin fanaatikkojen vaatimuksesta. Loistava kappale, loistava esitys. Yleisö oli ehkä parhaiten mukana Down on the Cornerissa, myös Hanoi Rocks -liitynnäinen Up Around the Bend ja äärimmäisen hieno The Old Man Down the Road upposivat helposti. Loppuhuipennuksesta Fortunate Son - Rockin' All Over the World - Proud Mary olisi ehkä erilaisella, enemmän CCR-tyyppisellä bändillä saanut enemmän irti.

John Fogerty täyttää huomenna 63. Sitä ei kyllä keikalla olisi uskonut, ainakin kauempaa mies näyttää ruutupaidassaan aivan samalta kuin 1970. Energisyyttä riittää, vaikkei hän mikään Jaggerin tapainen ryntäilijä tai Springsteenin tyylinen show-mies olekaan.

Ei kommentteja: