Kevin Connolly & Rab MacWilliam: Fields of Glory, Paths of Gold

Melkoinen pettymys, löysää kelailua jalkapallon eurooppalaisista huippuhetkistä. Pitkiä lainauksia alan perusteoksista, juuri mitään omaa ei tuoda esiin. Eurooppalainen rajaus ei nyt toimi luontevasti, varsinkin maailmansotien välisen ajan kuvaus on omituisen onnahteleva ja episodimainen, kun Uruguayn saavutuksia ei edes mainita. Samoin Brasilian maailmanmestaruuksien ohittaminen hyvin lyhyesti saa pelin kehityksen näyttämään nyrjähtäneeltä. Tätä on vaikea uskoa, mutta kirjoittajat jopa käyttävät Bilbaon joukkueesta nimeä Atletico. 1980-luvun alun Liverpoolia brittikirjoittajat yliarvioivat pahasti, Liverpoolia ei kerta kaikkiaan voi mainita samassa lauseessa Real Madridin, Benfican, Ajaxin, tai edes Bayernin kanssa. Nottingham Forestin ja Aston Villan säälittävät Euroopan Cup -voitot kirjoittajat osaavat sentään suhteuttaa kontekstiin. Mestareiden liigan kaupallistumista on helppo kritisoida populistisesti, mutta turnaus on ollut jalkapallon kannalta onnistunut. Rikkaat ovat rikastuneet, mutta silti on hyvä, että parhaat pelaajat pelaavat säännöllisesti toisiaan vastaan. Ja silti on tullut yllätyksiä, Porto voitti koko roskan 2004. Kirjan lopussa typerryttävä luettelomainen proosakuvaus EM-lopputurnauksista.