torstai 21. heinäkuuta 2016

Don Winslow: The Cartel

Don Winslow'n Power of the Dog vuodelta 2005 on ehkä edelleen vuosituhannen kovin romaani. 10 vuoden tauon jälkeen Winslow on nyt kirjoittanut sille jatko-osan. 600+ sivua meksikolaista huumesotaa vuosina 2004-2014. Perustuu tositapahtumiin, nimiä on hieman muutettu. Jos aiempi teos oli täysin illuusioton, niin tilanne on tässä paljon lohduttomampi. Enää ei ole kyse huumeiden salakuljetuksesta, käynnissä on verinen sisällissota. Korrelaatioita Winslow rakentelee myös terrorismiin ja viranomaisten puolelta terrorismin vastaiseen sotaan. Sanomattakin on selvää, että korruptio syövyttää koko yhteiskunnan aivan terävimmälle huipulle asti.

Päähenkilöt ovat periaatteessa samat kuin Dogissa, DEA-agentti Art Keller ja massamurhaaja  Adan Barrera. Winslow käyttää kuitenkin heitä myös katalysteina, melkein enemmän kuin varsinaisina tarinan kannattelijoina. Väkivalta on ennenlukemattoman pöyristyttävää, mutta ilmeisesti Winslow on joutunut pikemminkin keventämään todellisia tapahtumia kuin liioittelemaan. Tapahtumat sijoittuvat lähes kokonaan Meksikoon, lähinnä rajakaupunkeihin, mutta myös pääkaupunkiin ja jopa Acapulcoon. Myös Malcolm Lowryn Under the Volcanosta tuttu Cuernavaca on keskeisiä miljöitä. Pienellä Euroopan sivuturneella mainitaan Sveitsin poliisin erikoisyksikön käyttävän Einsatzgruppe-termiä. Pidin sitä epätodennäköisenä, mutta Winslow on oikeassa. Elokuvamainen loppuhuipennus tapahtuu Guatemalan viidakossa.

Winslow'n tyyli on hyvin samanlainen kuin Dogissa, eeppistä suvereenia kerrontaa tiukalla dialogilla. James Ellroy ylistää teosta kannessa ja Ellroyn vaikutus on edelleen vahva Winslow'n tyylissä. Savages-teoksessa erinomaisen överiksi vedetty lakonisuus on tässä sordinoitu perinteisemmälle tasolle. Winslow onnistuu lähes täydellisesti nytkin, mutta lukukokemus ei yllä aivan Dogin tasolle. Ehkä tämä on liian samanlainen, toinen elämys ei ole yhtä voimallinen kuin ensikohtaaminen. Aihe on ehkä kasvanut liian suureksi, romaani on yleensä parempi, jos tyyli hallitsee enemmän kuin sisältö. Käytin romaanin lukemiseen viisi kesäistä lomapäivää ja se oli todellakin sen arvoista.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oot ilmeisesti aika tarkkaan lukenut Winslow'n tuotannon? Mistä kannattaa lähteä liikkeelle?

Ari Juntunen kirjoitti...

Winslow'n tuotanto ei ole kovin yhtenäinen, monenlaista aihetta ja tyyliä löytyy noin 20 romaanista, joista olen lukenut alle puolet.

Power of the Dog ja The Cartel ovat oma kokonaisuus, raakaa realismia.

Etelä-Kaliforniaan sijoittuvat The Winter of Frankie Machine, The Dawn Patrol ja The Gentlemen's Hour ovat tunnelmallisia, kepeitä ja viihteellisiäkin, silti hyvin taitavasti kirjoitettuja. Niistä on ehkä hyvä aloittaa. Samaa aihepiiriä jatkavat Savages ja The Kings of Cool, mutta niissä tyylittely menee todella pitkälle. Savages voi silti olla Winslow'n paras romaani, elokuvasovitus oli harmittavan vaisu.

90-luvun tuotannosta olen lukenut vain Isle of Joy -retrovakoilutarinan, mutta sekin oli kovaa laatua.