Lina Wertmüller oli 1970-luvulla kansainvälisesti tunnetuimpia naisohjaajia toisen italialaisen Liliana Cavanin kanssa. Siihen aikaan naisohjaajia oli niin vähän, että asia kiinnitti huomiota. Wertmüller on sveitsiläistaustainen, siksi saksalaistyyppinen nimi. En muista aiemmin nähneeni yhtään Wertmüllerin elokuvaa, mutta saatan olla väärässä. Wertmüller on tunnettu elokuviensa pitkistä nimistä, tätäkin vuoden 1973 elokuvaa on esitetty Suomessa lyhyemmällä otsikolla Rakkautta ja anarkiaa. Helsingin elokuvafestivaali on siis saanut nimensä juuri tästä elokuvasta. Kun elokuva on niin tunnettu, Orionin esitys oli lähes musertava pettymys. Ollaan Mussolinin valtakaudella, ehkä 1920-luvulla, kun autoja niin vähän. Giancarlo Gianninin rasittavasti esittämä maalaistollo saapuu Roomaan murhaamaan Mussolinin. Rooman turistikohteet naurettavan tyhjiä, kuvattu varmaan aamuyöllä. Giannini majoittuu bordelliin ja sekoilevaa mekastusta riittää pariksi tunniksi ilman että tarina etenisi mihinkään suuntaan. Lopussa sitten oksennetaan kaikki ulos. Elokuvaa on pidetty komediallisena, mutta en tavoittanut hauskuutta. Orion esittää syksyn aikana useita Wertmüllerin elokuvia, mutta tämä saattoi jäädä itselleni ainoaksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Mihin nuo Stadin olutarviot jäivät?
Samaa keskinkertaisuutta kuin muutkin?
Lähetä kommentti