Toin muutamia oluttölkkejä Australian reissulta, ostettu alan liikkeistä Sydneyn Oak Barrelista ja Brisbanen Malt Tradersista. Pulloja en reissuilta tuo painon ja rikkoutumisherkkyyden takia. Panimoillakin oli tölkkejä myynnissä, varmaan paljon originellimpaakin kamaa, mutta mukavuudenhaluisena ihmisenä en lähtenyt niitä kanniskelemaan helteisessä säässä. Noin puolet saaliista tyhjennettiin Hämeenkyrön/Tampereen Timo Alasen ja Nivalan/Espoon Janne Keskisarjan kanssa.
Deeds Maibock, Glen Iris, Victoria. Setin ainoa lager, 6,9 %. Deeds oli mukana jo vastaavassa maistelussa aiemman reissun jälkeen 2019. Kirkas, kultainen, maltainen tuoksu. Maltainen on makukin. Pikkuisen makea, ei paljoa katkeruutta, ei metallisuutta. Ihan ok. Saattaa tuntua hieman sitrustakin. Humalina Magnum ja Mittelfrüh.
Batch West Coast IPA, Marrickville, NSW, 5,8 %. Tätä join heti reissun ensimmäisenä päivänä Batchin toimipaikassa Sydneyn keskustassa. Herukkaa, pihkaa, mallas tasapainottaa. Hieman katkeraakin. Todella tasapainoinen ja miellyttävä.
Beaches The One Oh One West Coast IPA, 6,2 %. USA:n länsirannikon myyttiselle maantielle omistettu olut. Jonkinlainen sopimusvalmistaja, ilmeisesti Sydneystä kotoisin, vaikka panimon nettisivut tekevät parhaansa olematta paljastamatta asiaa. Havuja, vähemmän hedelmäinen. Kuiva, ei ihan tuoreelta tunnu. Vanhan ajan IPA, mutta toistaiseksi selvästi session heikoin.
Banks Follow The Festoons West Coast IPA, Seaford, Victoria. 7,4 %, Simcoe, Columbus, Mosaic. Tätä olutta ehdin juoda hanasta Brisbanen Scratch Barissa. Herukkaa, karviaismarjaa, sitrusta. Puhdasta, parempi kuin edellinen.
Black Bridge IPA!, Swift Current, Saskatchewan. Välipalana australialaisten keskellä IPA Kanadan preerioilta Saskatchewanista, Timon hankkimana. 6,5 %, kirkas, mieto tuoksu. Herukkaa ja pihkaa. Vähemmän katkera, ihan mukava.
Sunday Road Bigger Enigma West Coast IPA, Kirrawee, NSW. Sydneyn eteläpuolelta länsirannikon tupla-IPAa, 8,8 %. Kirkas, pihkaa, täyteläistä. Kuivaa, vähän katkeruutta. Alkoholi tuntuu. Sitrusta ja hunajaisuutta. Jokin tässä tökkii, ei session huippua. Ehkä session selvin pettymys.
Bracket Riwaka-Waka DDH IPA, Alexandria, Sydney, NSW. Bracket tuntui reissulla ehkä kovimmalta Sydneyn panimolta ja odotukset korkealla tähän olueen. 7,3 %, Riwaka ja Motueka. Tölkityspäivä 24/01/2023. Session ensimmäinen heizi, NZ-tuoksua, tropiikkia. Bensaa, herukkaa, persikkainen, litsiä ja luumua. Harmi kun tätä ei ollut Bracketin panimolla tarjolla. Oli varmaankin session paras olut omasta ja Jannen mielestä. Timo ei ole vieläkään oikein päässyt sumukaljoihin sisään.
Range DDH Everything IPA, Brisbane. Jos Bracket oli Sydneyn kovin, niin Range varmaan sitten Brisbanen panimoiden eliittiä. 6,4 %, Strata pääosassa, tämäkin heizi, hyvin vaalea, herukkaa. Puhdas, onhan tämäkin aika hyvä. Ohuempi kuin edellinen, mutta toimii hienosti.
Sauce Whisky Barrel Aged Imperial Stout, Marrickville, NSW. 12,0 %, vuosi kypsytystä australialaisessa viskitynnyrissä. Astioitu 2022. Turpeinen, paahteinen, kuivaa. Pehmeää, hyvä juotavuus, silti täyteläistä. Vähän hedelmäisyyttäkin. Tykkään kuivista vahvoista stouteista, mutta tämä oli ehkä liiankin kuiva.
Black Hops Xray Haze, Biggera Waters, Queensland. Ikään kuin encorena vielä yksi heizi impin päälle. Panimo on Brisbanen eteläpuolella Gold Coastilla, mutta join reissulla samaa olutta Black Hopsin Brisbanen panimolla. 7,2 %, hedelmäistä, pehmeää. Paksuhkoa, session mehuisin olut, kypsää.
Jälkimmäinen osa tuomisista päässee maisteluun näillä näkymin vasta vapun jälkeen, ihmisten kalenterit niin täysiä.
1 kommentti:
Kaljapurkkiterveiset kerosiinin kantamoisena Austraaliasta asti! Irvokasta ynnä täyttä pelleilyä tämän tiedoitusvälineen moraalisessa syöksykierteessä; mäkeen krässää, saatana!
Lähetä kommentti