Mallaskoski Kuohu Amber, hanaversio

Ensivierailu Provinssirockiin. Iltapäivällä meininki ei kovin lupaava, humalaista nuorisoa, Pariisin Kevät -niminen suomalaisbändi hirveää brittipoppia, tarjolla vain hirveää Foster's -"olutta" ja Jenni Vartiaisellakin löysä keltainen asuste. Puolen tunnin tallustelun jälkeen Mallaskosken panimoravintolaan ja tunnelma alkoi heti kohota. Mukava suuri terassi joen törmällä, teroitettuja heinäseipäitä harvasti aitasysteeminä, ehkä pohjalaisten vampyyrien varalta. Mikä parasta, paikalla soitettiin pelkästään Social Distortionin musiikkia parin tunnin vierailun aikana. Todella paljon parempi virittäytymispaikka illan keikalle kuin itse festivaalialue. Amberista en tölkkiversiona innostunut, mutta nyt parin Fostersin jälkeen hanaversio maistui lähes taivaalliselta. Tuoretta, kuivahkoa, hedelmää ja jopa massiivisen tuntuisesti humalaa. Olosuhteet tietysti vaikuttivat, mutta ehkä olin turhan kriittinen tölkkituotteen suhteen. Vaalea Kuohu ei tosin säväyttänyt läheskään samalla tavalla. On todella sääli, että Foster's tuntuu hankkineen lähes monopolin suurten musiikkitapahtumien oluttarjontaan. Provinssirockin tapaisten tapahtumien tulisi tukea paikallisten yrittäjien toimintaa tältäkin osin. Muuten kiusaus on liian suuri Fingerpori-tyylisiin ratkaisuihin. Seinäjoki, Mallaskosken Panimo, 18.6.2011.