Tykkäsin kovasti Truffaut'n viimeisestä elokuvasta ensi-iltakierroksella syksyllä 1984. Se tuntui lähes paluulta Tirez sur la pianisten tasolle, vaikkakin komediallisemmin. Katselukerta jäi ainoaksi, en ole törmännyt elokuvaan missään sen jälkeen. Siksi odotin nyt innokkaana elokuvan saapuessa Orioniin, hieman omituisesti toinen näytös on vasta ensi kesänä. Odotukset olivat nyt ylimitoitetut, en päässyt elokuvaan sisään millään tavalla, pettymys oli melkoinen. Orionin kopio hieman kulunut, mutta elokuva tuntui muuttuneen poikkeuksellisen haalean harmaaksi, siis useammassa mielessä. Muistikuvissa Almendrosin kuvauksessa oli teräväkontrastista noir-mustavalko-otetta. Dennis Hopperin mestarillisen The Hot Spotin tavoin tämäkin elokuva perustuu Charles Williamsin romaaniin, jota en ole lukenut. Luultavasti Truffaut on ottanut sovituksessa suuria vapauksia. Elokuva tuntuu kovin irralliselta läjältä Hitchcock-vitsejä, kokonaisuus ei toimi millään tasolla. Olisi pitänyt sittenkin mennä Gallows Birdin 25-vuotisjuhliin, joissa olisi ollut tarjolla Fuller'sin cask-pinttejä 25 sentillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti